Komin kynästä

Tutkimuskirjoittaminen

Lauantai 1.11.2025

Huomasin, etten ole kirjoittanut vähään aikaan – kirjoittamisesta!

Olen kyllä tuottanut paljon tekstiä viimeisen puolen vuoden aikana. Siis lähinnä tehnyt tutkimuskirjoittamista. Siinähän on omat sääntönsä.

Esimerkiksi opinnäytetyön rakenne ja ulkoasu voi olla määritelty tarkasti oppilaitoksessa, jopa kirjasinten fonttia ja rivivälejä myöten.

Lue lisää »

Hevostellen muilla mantereilla, osa I

Lauantai 26.7.2025

Kiersin reilut 25 vuotta sitten maailman ympäri kengännauhabudjetilla rinkka selässä. Tästä kerroinkin jo aiemmassa postauksessani ja omassa esittelyssäni. Näin kesäloman kunniaksi jaan kanssanne muutaman muistelon vuosikymmenten takaa tuolta matkalta.

Freelance-toimittajan tulot olivat kovasta työnteosta ja ahkerasta säästämisestä huolimatta tarpeen reissun rahoittamisessa. Myös Hevoshulluun kirjoitin artikkelin ainakin jokaiselta käymältäni mantereelta. Ja jotta voisin kirjoittaa hevosista, minun piti tietenkin kohdata hevosihmisiä ja heidän hevosiaan eri maissa. 

Afrikassa kävin parissakin hevospaikassa. Keniassa pääsin ratsastamaan Minun Afrikkani -elokuvan kuvauspaikoille. Vauhti oli hurjaa, kun tallipojan kanssa lähdimme maastoon. Vähän kieltämättä hirvitti, kun ruosteenpunainen maa oli sateen jäljiltä liukas ja hevonen minulle tuntematon ex-laukkahevonen.

Intiassa majoituin (entisen) maharajan tykönä, silloin siellä oli siis pienimuotoista hotelli- ja hevosmatkailutoimintaa.

Lue lisää »

Hevoshullu: haaveita ja unelmia

Lauantai 14.6.2025

Jäin vähän jumiin tuohon edelliseen blogipostaukseeni, kun kävin muutamissa valmistujaisjuhlissa postauksen julkaisupäivänä. Ihmisellähän on hyvä olla unelmia, haaveita ja ennen kaikkea tavoitteita elämälleen. Siksipä jatkan hieman tuosta teemasta.

Luin itse lapsena ahnaasti minulle joululahjaksi tilattua Hevoshullua. Tapetoin alkovini kattoa ja seiniä lehden hevosjulisteilla. Minulla oli haaveita. Halusin ensinnäkin aloittaa ratsastamisen, joka ei tuohon aikaan ollut mitenkään yleinen harrastus.

Ja kuten jo blogini lukijoina tiedätte, ratsastamaan sitten aikanaan myös pääsin.

Toisekseen halusin nähdä elävänä noiden hevosrotujen edustajia eri puolilta maailmaa, jotka esiintyivät julisteissa.

Lue lisää »

Omaelämäkerta ja hevoselämäkerta

Lauantai 31.5.2025

Onnittelut kaikille eri oppilaitoksista valmistuneille! Yksi urakka on suoritettu. Elämä on edessä kaikkine toiveineen, mahdollisuuksineen ja valinnan paikkoineen. Unohtamatta tietenkään tielle osuvia haasteita ja ratkaistavia ongelmia.

Edellä mainitusta kokonaisuudesta muodostuu meidän kunkin omaelämäkerta (virallisempi tai vähän epävirallisempi). Kirjoittaa sitten välähdyksiä elämästään muistiin someen saman tien tai vasta myöhemmin sukulaisten perittäväksi jäävään muistikirjaan. Tai kirjoittaa ihan julkaistavan omaelämäkerran.

• Jälkipolvet voisivat pyytää edeltäviä sukupolvia haastelemaan (hevos)elämästään kameralle tai nauhurille. Koskaan ei tiedä, milloin on liian myöhäistä kysyä menneistä.

• En toivoisi valokuva-albumienkaan olevan kokonaan katoavaa kansanperinnettä.

Hyödynnän itse omaa hevoselämäkertaani kirjoittaessani autofiktiivisiä hevosaiheisia esseenovelleja. Olettekin saaneet lukea pätkiä näistä tekstiversioista kotisivujeni Esseenovelleista -sivulta.

Lue lisää »

No olin minä Kirjamessuillakin

Lauantai 30.11.2024

Ettei joku asioita seuraava ihminen jää ihmettelemään, niin kyllä, kävin myös Helsingin Kirjamessuilla samana viikonloppuna, kun olin HIHS:ssä. Ihan kätevä ajoitus näin hevosista väitöskirjaa väsäävälle kirjoittamisen (kirjallisuuden) tutkijalle. Ja tuli seurusteltua serkun kanssa samalla.

Kirjamessuille sisään astuttuani minulle tulee aina ensimmäisenä sellainen ahdistus, etenkin kirjoittajana, että kaikki kirjoittamisen arvoinen on jo kirjoitettu. Ja moneen kertaan. Uutuuskirjojen valtaisat kirjapyramidit ja edellisvuosina julkaistujen teosten alennuslaarit ovat suorastaan masentavia.

Kirjailijoiden signeerausslotit ovat noin puolituntisia – ja sitten seuraava liukuhihnalta.

Messuhaastattelussa kuuluisallakin kirjailijalla on parikymmentä minuuttia aikaa. Silloin kerrataan se sama, minkä kuulijat ovat jo lukeneet kirja-arvosteluista tai viihdelehtiin (ja puoliseiskoihin ym.) markkinointimielessä annetuista haastatteluista. Kuulija ilahtuu, jos kuulee edes yhden uuden pienen tarinan kirjailijan kirjoittamisesta.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 3

Lauantai 27.7.2024

Suoritin siis lopulta Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Lisäksi sain kasaan kirjallisuuden perusopinnot, koska nekin tarvittiin, jotta olisi mahdollisuus pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi (kandi- ja maisteriohjelmaan).

Opintoihin kuului pääasiassa pakollisia kursseja ja niiden lisäksi sai valita joitakin vapaavalintaisia kursseja. Olin aikuisopiskelija, käytin paljon aikaa opintoihin ja olin innokas oppimaan uutta.

Kun nuo kaikki kolme opintokokonaisuutta olivat valmiina, oli jo vierähtänyt monta vuotta.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 2

Lauantai 15.6.2024

Halusin alun perin tehdä väitöskirjan kirjoittamisesta yhdistäen siihen aiempia maatalousopintojani. Luulin, että se onnistuisi noin vain, koska minulla oli jo yksi maisterintutkinto farkkujen taskussa. Ja olin ymmärtänyt, että ainakin ennen oli mahdollista suunnilleen omalla ilmoituksella aloittaa väitöskirjan tekeminen.

No, eipä se alanvaihto ollutkaan niin helppoa. Minulle vastattiin, että aiempi maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoni on liian kaukana humanistisesta kirjoittamisen oppialasta, että ei onnistu.

Pohdin sitten pitkään, hakisinko Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisopintoihin, jotka kestävät kaksi vuotta vai Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston kirjoittamisen opintoihin. Kyselin myös ihmisiltä, jotka olivat käyneet nuo molemmat, että kumpaako he suosittelisivat. Tavoitteet näissä ovat hieman erilaiset.

Lue lisää »

Lukijasta kirjoittajaksi

Lauantai 18.5.2024 klo 11.34

Kun on kysytty, miksi opiskelen kirjoittamista, on jälleen aloitettava lapsuudesta. Koettakaa kestää. Yritän olla lyhytsanainen, vaikka tuskin se taaskaan onnistuu.

Lupaan, että siirrymme lähemmäs nykypäivää seuraavissa postauksissa.

Kirjoitin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisestani kaunokirjallisen tekstin yhdessä pikaharjoituksessa Avoimen yliopiston kirjoittamisen kurssilla muutamia vuosia sitten:

Lue lisää »

Vahingossa ratsastajaksi?

Lauantai 20.4.2024 klo 15.39

Ei nyt ihan.

Vaikka salaratsastajaksikin minua on tituleerattu. Siitä tematiikasta olen kirjoittamassa myös esseenovellia.

Muistaneeko joku teistä lukijoista vielä aikaa, kun lapsilla oli tapana haluta kirjeenvaihtokavereita? Myös kauempana asuvien sukulaisten ja kummien kanssa saatettiin kirjoitella. Niitä kirjeitä posti kuljetti paikasta A paikkaan B.

Nykyisin sitä taidetaan kutsua etanapostiksi.

Joka tapauksessa, lapsuudessani Heinolan serkkutytöt alkoivat käydä ratsastamassa. Ja he kertoivat tallielämästä sitten kirjeissään minulle.

Lue lisää »

Kuinka yhdistää kaksi kiinnostuksen kohdettaan?

Lauantai 6.4.2024 klo 17.52

Yksinkertainen vastaus: ryhdy väitöskirjatutkijaksi!

Muutaman vuoden kokemuksella sanoisin, että tuo on aivan yhtä hyvä ajatus kuin valita ammatiksi ratsastuksenopettaja tai hevosenhoitaja vain, koska tykkää hevosista. Tai vastaavasti tarjota kirjakustantamoille romaanikäsikirjoitustaan, koska pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta.

Kyllä, olen itse viime vuosituhannella hakenut sekä ratsastuksenopettaja- että hevosenhoitajakouluun Ypäjälle. Ja tullut valittua molempiin.

Terveisiä vaan ROK-I-kurssilaisille vuodelta 1987 ja etenkin kämppäkavereille. Ja kiitokset silloisille opiston opettajille, olitte päteviä ja vaativia, perusratsastus- ja hevostaitoni koheni ansiostanne.

Lue lisää »