Komin kynästä
Hevostellen muilla mantereilla, osa ILauantai 26.7.2025 Kiersin reilut 25 vuotta sitten maailman ympäri kengännauhabudjetilla rinkka selässä. Tästä kerroinkin jo aiemmassa postauksessani ja omassa esittelyssäni. Näin kesäloman kunniaksi jaan kanssanne muutaman muistelon vuosikymmenten takaa tuolta matkalta. Freelance-toimittajan tulot olivat kovasta työnteosta ja ahkerasta säästämisestä huolimatta tarpeen reissun rahoittamisessa. Myös Hevoshulluun kirjoitin artikkelin ainakin jokaiselta käymältäni mantereelta. Ja jotta voisin kirjoittaa hevosista, minun piti tietenkin kohdata hevosihmisiä ja heidän hevosiaan eri maissa. Afrikassa kävin parissakin hevospaikassa. Keniassa pääsin ratsastamaan Minun Afrikkani -elokuvan kuvauspaikoille. Vauhti oli hurjaa, kun tallipojan kanssa lähdimme maastoon. Vähän kieltämättä hirvitti, kun ruosteenpunainen maa oli sateen jäljiltä liukas ja hevonen minulle tuntematon ex-laukkahevonen. Intiassa majoituin (entisen) maharajan tykönä, silloin siellä oli siis pienimuotoista hotelli- ja hevosmatkailutoimintaa. |
|
Avainsanat: freelance-toimittaja, Hevoshullu, kirjoittaminen, hevosrotu, maailmancup |
Hevoshullu: haaveita ja unelmiaLauantai 14.6.2025 Jäin vähän jumiin tuohon edelliseen blogipostaukseeni, kun kävin muutamissa valmistujaisjuhlissa postauksen julkaisupäivänä. Ihmisellähän on hyvä olla unelmia, haaveita ja ennen kaikkea tavoitteita elämälleen. Siksipä jatkan hieman tuosta teemasta. Luin itse lapsena ahnaasti minulle joululahjaksi tilattua Hevoshullua. Tapetoin alkovini kattoa ja seiniä lehden hevosjulisteilla. Minulla oli haaveita. Halusin ensinnäkin aloittaa ratsastamisen, joka ei tuohon aikaan ollut mitenkään yleinen harrastus. Ja kuten jo blogini lukijoina tiedätte, ratsastamaan sitten aikanaan myös pääsin. Toisekseen halusin nähdä elävänä noiden hevosrotujen edustajia eri puolilta maailmaa, jotka esiintyivät julisteissa. |
|
Avainsanat: kirjoittaminen, hevonen, ratsastus, Hevoshullu, Villivarsa |