Tutkimuskuvaus:
Tieteiden rajoja ylittävä taidelähtöinen kirjoittamisen tutkimuksen väitöskirjani käsittelee monilajisen etnografian vaikutusta autofiktiivisten esseenovellien kirjoitusprosessiin ja lisäksi hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta sekä yhteismuotoutumista.
Hevos–ihmis-vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista voi tarkastella niin tunnetasolla kuin etologiaan tai erilaisiin koulutuksellisiin tai filosofisiin näkökulmiin perustuen.
Tutkin, kuinka kokemukseeni, havaintoihini ja tietoon pohjautuvat tutkimuksen teon aikana kirjoittamani hevosaiheiset esseenovellit kohtaavat hevosiin liittyvien reaalisten, filosofisten ja kirjallisten pohdintojen kanssa.
Taustaa:
Hevoset esiintyvät kirjallisuudessa jo jumaltarustoissa ja myyteissä.
Filosofista keskustelua eläimistä on käyty ainakin antiikin ajoista lähtien.
Posthumanistisella tutkimuskentällä pohditaan mm. inhimillisen ja ei-inhimillisen eroja, yhtäläisyyksiä, vuorovaikutusta ja kokemusta, tunteitakin.
Monitieteinen tutkimus etsii vastauksia eläimeen ja sen kuvaamiseen liittyen.
Lisäksi:
Teen tutkimusta post-laadullisen tutkimusotteen hengessä.
Subjektipositioni: neljänkymmenen vuoden kokemus hevosten ja kirjoittamisen parissa eri rooleissa.
Väitöskirjatyön ohjaajat:
Professori Sanna Karkulehto (JYU) ja tutkijatohtori Karoliina Maanmieli (JYU).