Komin kynästä

Kuinka väitöskirja etenee?

Lauantai 11.1.2025

Tutkimustyöni on puolessa välissä. Mittava havainnointiurakka on pian hoidettu, joitakin puuttuvia palasia vielä keräilen. Kirjallisuutta ja artikkeleita olen lukenut laajalla skaalalla vuosien varrella. Esseenovellien ensimmäisiä versioita olen kirjoittanut. Jonkin verran monografiaan tulevaa tekstiäkin olen jo tuottanut. Ei sillä, etteikö sitäkin vielä joutuisi viilailemaan.

Pakolliset opinnot ovat kasassa, niitä vaaditaan 40 opintopisteen verran väitöskirjan lisäksi (uusi OPS enää 30 op). Olen suorittanut ylimääräisiäkin opintoja lähinnä kirjoittamiseen liittyen.

Keväällä osallistun vielä Tietokirjan kirjoittaminen -kurssille. Onhan niin, että työn alla oleva esseenovellikokoelma, joka on väitöskirjani aineistoa, voitaisiin luokitella kaunokirjallisuuden ohella nykypäivänä myös vaikkapa kokemukselliseksi tietokirjaksi.

Kustantajien yhteydenottoa odotellen… No, ehkä heitä pitää itsekin lähestyä jossain vaiheessa.

Nyt alkaa väitöskirjatutkijana iso työ kaiken sen tekstimassan lukemisessa (ja uudelleen lukemisessa ja vielä kerran lukemisessa) ja lopulta analysoinnissa, jota olen tähän mennessä tuottanut aineistokseni. Puhutaan sadoista ja taas sadoista sivuista.

Eri menetelmien avulla tekemäni analysoinnin jälkeen kirjoitan Analyysi ja tulokset -luvun väitöskirjaani. Kirjallisuuden päivittämistäkin tarvittaneen.

Loppuvuodesta käyn läpi aiemmin kirjoittamani aineisto- ja menetelmäluvun tekstin ajantasaistaen sen. Pohdinta- ja päätäntöluku vaatii sitten vielä oman aikansa, ja viimeisenä kuulemma yleensä palataan johdantolukuun ja kirjoitetaan se osin uusiksi. Mutta silloin ollaan jo ensi vuodessa.

Esseenovellien uusia (ja toivottavasti parempia) versioita kirjoitan jossakin välissä. Enkä unohda ratsastamistakaan, pitäähän kosketuksen hevosiin säilyä. Näitä kotisivuja päivitän entiseen tapaan parin viikon välein. Palautetta ja ideoita siitä, mistä teitä kiinnostaisi lukea, saa lähettää.

PS. Kiitos kysymästä, myöskään Koneen Säätiöltä ei tullut myönteistä apurahapäätöstä minulle (mm. väitöskirjani ohjaajille kyllä, onnittelut heille siitä). Onneksi kuitenkin Jyväskylän yliopistossa väitöskirjatutkijan pestini sai jatkoa vielä kuusi kuukautta. Apurahojen hakurumba siis jatkuu...

Matka vuoteen 2025 alkaa

Keskiviikko 1.1.2025

Uutta vuotta kohti

Lauantai 28.12.2024

Blogipostaukseni ovat kuulemma alkaneet venyä välillä vähän turhankin pitkiksi, jolloin kiireinen nykylukija ehtii jo tuskastua. Vaikken yleensä mitään uudenvuodenlupauksia tee, pitänee yrittää kirjoitella vähän lyhyemmin jatkossa. Ainakin joskus.

Hyväntuulista ja innostavaa vuotta 2025 kaikille lukijoille!

Vinkkejä joululomalle

Lauantai 14.12.2024

Näitähän sitä joka tuutista tähän aikaan vuodesta tulee. Joten hyväntuulista joulua jo nyt teille kaikille!

Hevosihmisillä ei tunnetusti ole ajankäytöllisiä ongelmia, sitä ylimääräistä aikaa kun ei ole. Mutta jos nyt kuitenkin keskusteltaisiin lomatekemisestä…

Siinä tapauksessa, että tämän vuoden kirjamessut jäivät väliin, etsi kirjastosta tai kirjakaupasta hevosaiheisia kaunokirjoja, dekkareita tai hyväntuulen romskuja. Usein nämä toki ovat käännöskirjallisuutta, valitettavasti myös käännösvirheineen (jos asiantuntija ei ole tarkistanut esimerkiksi ratsastukseen liittyvää terminologiaa). Kysy asiantuntevilta työntekijöiltä apua, jos et itse löydä sopivaa luettavaa.

Lue lisää »

No olin minä Kirjamessuillakin

Lauantai 30.11.2024

Ettei joku asioita seuraava ihminen jää ihmettelemään, niin kyllä, kävin myös Helsingin Kirjamessuilla samana viikonloppuna, kun olin HIHS:ssä. Ihan kätevä ajoitus näin hevosista väitöskirjaa väsäävälle kirjoittamisen (kirjallisuuden) tutkijalle. Ja tuli seurusteltua serkun kanssa samalla.

Kirjamessuille sisään astuttuani minulle tulee aina ensimmäisenä sellainen ahdistus, etenkin kirjoittajana, että kaikki kirjoittamisen arvoinen on jo kirjoitettu. Ja moneen kertaan. Uutuuskirjojen valtaisat kirjapyramidit ja edellisvuosina julkaistujen teosten alennuslaarit ovat suorastaan masentavia.

Kirjailijoiden signeerausslotit ovat noin puolituntisia – ja sitten seuraava liukuhihnalta.

Messuhaastattelussa kuuluisallakin kirjailijalla on parikymmentä minuuttia aikaa. Silloin kerrataan se sama, minkä kuulijat ovat jo lukeneet kirja-arvosteluista tai viihdelehtiin (ja puoliseiskoihin ym.) markkinointimielessä annetuista haastatteluista. Kuulija ilahtuu, jos kuulee edes yhden uuden pienen tarinan kirjailijan kirjoittamisesta.

Lue lisää »

Rahoitushakemusten 1-2-3

Lauantai 16.11.2024

Olen väsännyt tässä syksyllä taas muutamankin apurahahakemuksen vertaisarvioijien käsittelyyn. Esimerkiksi syyskuussa suoraan havainnointimatkalta palattuani jätin apuraha-anomuksen Koneen Säätiölle. Hakuaikaa oli pari viikkoa ja päätökset tulevat joulukuussa. Apurahaa haen siis ensi vuoden väitöskirjatyöskentelyyn.

Väitöskirjaohjaajani antavat suoraan sähköiseen järjestelmään lausuntonsa hakemukseni tueksi. Ohjaajia saatetaan pyytää myös asettamaan hakijoita järjestykseen, jos he suosittelevat useampaa hakijaa.

Olisi tietysti kiva tietää, onko kärjessä vai loppupäässä ohjaajien ajatuksissa. Viimeksi mainitussa tapauksessa ei kannattaisi ehkä käyttää kovin paljon aikaa hakemuksen virittelyyn huippuunsa. Yleensä kun 5–10 % hakijoista vain saa apurahan.

Tässä ”kolme” vinkkiäni aloittelevalle väitöskirjatutkijalle apurahahakuihin:

Lue lisää »

Jäähallilla ja Messukeskuksessa

Lauantai 2.11.2024 klo 10.34

Väitöskirjatyöhöni liittyvä havainnointi on palauttanut paljon muistoja mieleen.

Moni hevosihminen kävi viime viikolla Helsingin jäähallilla Helsinki International Horse Showssa (HIHS), tuttavallisemmin Hississä. Olin siellä minäkin (kiitos hyvästä seurasta asianosaisille).

Maailmancupin esteet olivat edelleen isoja (160cm). Hienoja suorituksia tuli nähtyä ja myös mielenkiintoisia varusteita. Markkinatalous kyllä kehittää tarpeita. Toivottavasti hevosen hyvinvointi pysyy kuitenkin siinäkin kärkenä.

Olen ensimmäisen kerran ollut paikalla tuossa Suomen (este)ratsastuksen lippulaivakilpailussa talkoolaisen ominaisuudessa ehkä vuonna 1990 Messukeskuksessa. Tuonnehan HIHS palaa uudella ajankohdalla keväällä 2026. Kai se on mentävä sinne taas fiilistelemään.

Lue lisää »

Turvaliivissä kiinni

Lauantai 19.10.2024

Itse putosin tänä vuonna hevosen selästä ensimmäisen kerran varmaan kymmeneen vuoteen. Seurauksena aivotärähdys ja niskan retkahdus. Voin kertoa, ettei sattunut ainakaan yhtään vähempää kuin nuorempana.

Omaa ikääntyvää ja yhä helpommin mitättömissäkin tapaturmissa loukkaantuvaa kehoa suojatakseni päädyin minäkin siis siihen, että turvaliivi olisi fiksu hankinta. MIPS turvakypärän olin jo ostanut noin vuosi aiemmin. Ja nyt sekin piti uusia pään jäiseen maahan iskeytymisen vuoksi.

Ensin ajattelin mennä siitä, missä aita on matalin, ja ostaa samanlaisen turvaliivin, jonka viime vuonna näin tositoimissa paukahtavan. Kun se kerran toimi.

Sitten kävin ratsastusvarusteliikkeessä tutustumassa vaihtoehtoihin ja tyköistuva paukkuliivi alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Turvataso oli korkein eli luokka 3. Toki se ei teräviltä esineiltä suojaa, kuten palaliivi. Tai raajoja – mutta varmasti on tyhjää parempi.

Lue lisää »

Turvallisuutta etsimässä

Lauantai 5.10.2024

Olen vihdoin liittynyt siihen yhä kasvavaan joukkoon ratsastuksen harrastajia, joilla on turvaliivi. Ainakin komerossa. Ei vaisinkaan, minä olen ajatellut opetella sen käyttöön ihan arkisessa ratsastuksessa.

Koska olen kova pohtimaan asioita, vertailemaan, tutkimaan, metsästämään laadun ohella myös hintaa, ei turvaliivin hankintakaan ollut ihan yksinkertainen asia.

Lapsilla turvaliivi näyttää olevan nykyisin melkein must, kun ratsastustunteja katsoo. Heillä se useimmiten on jonkinlainen palaliivi. Osittain lienee kyse hinnastakin, lasten kasvaessa nopeasti ulos liivistä (jos sitä ei pysty säätämään).

Minulla oli tietysti vanhat luulot (pala)liivien epämukavuudesta. Lähdin kuitenkin paukkuliiviosastoa kohti.

Lue lisää »

Kuinka rahoittaa väitöskirja?

Lauantai 21.9.2024

Tietyllä tavalla on hyvä, ettei väitöskirjan teon aloittaminen ole liian helppoa. Väitöskirjaprosessi kokonaisuudessaan, ja erityisesti rahoituksen hakeminen ja sen saaminen, ovat suuria ponnistuksia. Se koettelee myös henkistä kestävyyttä ja jaksamista.

Siten oma into ja halu on oltava tapissa, jotta jaksaa uskoa, että valmista tulee. Ainakin, jos ei työskentele valmiissa ja jo rahoitetussa tutkimusryhmässä esimerkiksi yliopistossa. Joillekin onnekkaille maisteriopiskelijoille näitäkin paikkoja tarjotaan.

Muilla aikaa kuluu tuhottomasti kymmeniin huolella valmisteltuihin apurahahakuihin erilaisille säätiöille ja rahastoille, jotka rahoittavat jatko-opiskeluja ja siihen liittyvää tutkimusta. Jokaisessa haussa on omat kommervenkkinsä ja merkkimääränsä hakemuksen eri kohdille.

Lue lisää »

Hyvinvoivia hevosia ja ihmisiä

Lauantai 7.9.2024

Hevosten ja muiden eläinten hyvinvoinnin käsitteen ajatellaan nykyisin liittyvän pidempikestoiseen tyytyväisyyteen, eikä vain esimerkiksi nälän, janon, kivun tai kylmyyden poissaoloon. Saman voi mielestäni ajatella olevan totta ihmistenkin kohdalla.

Kuinka usein hevosihmisellä on jakso, jolloin ei olisi jotain murhetta omistetusta tai hoidossa olevasta eläimestä, onkin eri asia. Vanha sanonta ”huoleton on hevoseton” pitää yhä paikkansa. (Mutta samoin on asianlaita kaiken ”omistetun” kanssa, olkoon kyseessä sitten asunto, auto tai vaikkapa oma jälkikasvu. Ja huolta voi kertyä siitäkin, jos ei omista mitään edellä mainituista!)

Jotain niin positiivista hevosten kanssa elämisessä ja työskentelyssä kuitenkin on, että moni haluaa tähän harrastukseen (tai työhön) aikaansa käyttää.

Suurin osa meistä varmasti yrittää toimia hevosten parhaaksi, joskus omankin hyvinvoinnin kustannuksella. Jos vain tiedämme, ja osaamme soveltaa käytäntöön sen, mikä on hevoselle merkityksellistä hyvinvoinnin kannalta.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 4

Lauantai 24.8.2024

Ensimmäisenä maisteritutkintovuonnani matkustin Jyväskylään useana päivänä viikossa lähiopintoihin. Sitten tuli korona, joka pakotti yliopiston hyväksymään etäopinnot. Kevensi toista yliopistovuottani kummasti, kun parin tunnin matkustaminen suuntaansa jäi pois.

Kirjoittaminenhan on Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden oppiaineen alla oleva kokonaisuus, josta voi tehdä syventävät opinnot ja gradun (eli maisterintutkielman). Lisäksi voi jatkaa väitöskirjan tekemiseen eli ryhtyä jatko-opiskelijaksi eli väitöskirjatutkijaksi.

Jo heti ensimmäisessä tapaamisessa tulevan graduohjaajani kanssa aloin hahmotella maisterintutkielmani aihetta. Tuo nopea startti olikin tarpeen, koska päätin edetä pidemmän kaavan kautta ja kerätä itse aineistoani havainnoimalla (pääasiassa samoja hevosia vuoden ajan).

Lue lisää »

Kompromisseja kohti

Lauantai 10.8.2024 klo 21.38

Tänä kesänä olympialaisten ohessa Suomessa niin hevosenomistajia kuin hevosyrittäjiä ja eläinoikeusihmisiäkin on puhuttanut hevosten hyvinvointiasetuksen muuttaminen, joka on ollut vireillä Maa- ja metsätalousministeriössä. Asetus annetaan tarkentamaan aiemmin hyväksyttyä lakia eläinten hvyinvoinnista.

Lausuntoja asetukseen on annettu useilta tahoilta eikä konflikteiltakaan ole voitu välttyä.

Yksisilmäinen asioiden tuuttaaminen ei vie lopputulosta parhaaseen mahdolliseen suuntaan missään asiassa, jos realismia ja kestävän kehityksen kaikkia aspekteja ei huomioida. Tietysti joillain tahoilla voi olla pitkän tähtäimen tavoitteena lopettaa (urheilu)hevosharrastus kokonaan, jolloin mustavalkoinen ajattelu voi olla tarkoitushakuistakin.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 3

Lauantai 27.7.2024

Suoritin siis lopulta Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Lisäksi sain kasaan kirjallisuuden perusopinnot, koska nekin tarvittiin, jotta olisi mahdollisuus pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi (kandi- ja maisteriohjelmaan).

Opintoihin kuului pääasiassa pakollisia kursseja ja niiden lisäksi sai valita joitakin vapaavalintaisia kursseja. Olin aikuisopiskelija, käytin paljon aikaa opintoihin ja olin innokas oppimaan uutta.

Kun nuo kaikki kolme opintokokonaisuutta olivat valmiina, oli jo vierähtänyt monta vuotta.

Lue lisää »

Autoetnografia, täh?!

Lauantai 13.7.2024 klo 17.06

Miksi tutkijoiden pitää puhua niin vaikealla kielellä, ettei siitä tajua mitään. Ainakaan, jos ei pysty tallilla täysin keskittymään kuuntelemaan suullista selostusta. Tai jos tutkija ei osaa selkokielistää tutkimustansa maallikolle.

Esimerkiksi autoetnografia tarkoittaa tutkimuksessani sitä, että havainnoin itseäni vuorovaikutuksessa ratsuhevosen kanssa. Yritän tekemisieni lomassa havaita ja painaa mieleeni tilanteita, eleitä ja ymmärryksen tai väärinymmärryksen hetkiä lajien välillä.

Kirjoitan havaintomuistiinpanot jälkikäteen ylös. Usein kirjoittamiseen kuluu jopa noin kolmannes siitä ajasta, mitä itse hevostelu on vienyt. Yllättävän paljon sitä muistaa, vaikkei jokaista hevosen korvan liikahdusta, sieraimen rutistusta tai hännän huiskausta tietenkään saa talteen.

Lue lisää »

Osallistutko tutkimukseeni?

Lauantai 29.6.2024

Olen viime ja tänä vuonna kiertänyt eri puolilla Suomea ja vähän muuallakin Euroopassa havainnoimassa hevosten ja ihmisten vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista. Suurimmaksi osaksi olen tarkkaillut muiden ihmisten ja heidän ratsuhevostensa olemista ja tekemistä. Tuota vuorovaikutusta on tapahtunut sekä maasta että selästä käsin.

Eli kun puhun tässäkin blogissa joskus monilajisesta etnografiasta tutkimusmenetelmänä, tarkoitan selkokielellä sitä, kuinka havainnoin kahden eri lajin (hevonen ja ihminen) elämää. Yleensä etnografiaa tehdään pitkäkestoisesti, mutta itselläni on tässä tutkimuksessa usein yksittäisiä, joskus hyvinkin lyhytkestoisia havainnointitapahtumia.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 2

Lauantai 15.6.2024

Halusin alun perin tehdä väitöskirjan kirjoittamisesta yhdistäen siihen aiempia maatalousopintojani. Luulin, että se onnistuisi noin vain, koska minulla oli jo yksi maisterintutkinto farkkujen taskussa. Ja olin ymmärtänyt, että ainakin ennen oli mahdollista suunnilleen omalla ilmoituksella aloittaa väitöskirjan tekeminen.

No, eipä se alanvaihto ollutkaan niin helppoa. Minulle vastattiin, että aiempi maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoni on liian kaukana humanistisesta kirjoittamisen oppialasta, että ei onnistu.

Pohdin sitten pitkään, hakisinko Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisopintoihin, jotka kestävät kaksi vuotta vai Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston kirjoittamisen opintoihin. Kyselin myös ihmisiltä, jotka olivat käyneet nuo molemmat, että kumpaako he suosittelisivat. Tavoitteet näissä ovat hieman erilaiset.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 1

Lauantai 1.6.2024 klo 17.53

Tänään juhlistetaan koulujen lukuvuoden päättäjäisiä monissa kodeissa, onnittelut kaikille valmistuneille! Tämä lienee hyvä ajankohta aloittaa kertomus siitä, kuinka oma polkuni on jatkunut mutkitellen väitöskirjatutkijaksi asti.

2010-luvun puoliväliä lähestyttäessä, viikoittain Helsingissä rampatessani lopulta tajusin, että ehkä voisin harrastaa jotain sielläkin päässä Suomea. Edes joskus iltaisin. Ettei elämä olisi pelkkää työntekoa.

Olin tutkaillut netistä erilaisia kirjoittamisen opintoja vuosien varrella ja osunut niin Vantaan sanataidekoulun, Kriittisen korkeakoulun, Oriveden opiston kuin Jyväskylän yliopistonkin sivuille.

Lue lisää »

Lukijasta kirjoittajaksi

Lauantai 18.5.2024 klo 11.34

Kun on kysytty, miksi opiskelen kirjoittamista, on jälleen aloitettava lapsuudesta. Koettakaa kestää. Yritän olla lyhytsanainen, vaikka tuskin se taaskaan onnistuu.

Lupaan, että siirrymme lähemmäs nykypäivää seuraavissa postauksissa.

Kirjoitin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisestani kaunokirjallisen tekstin yhdessä pikaharjoituksessa Avoimen yliopiston kirjoittamisen kurssilla muutamia vuosia sitten:

Lue lisää »

Sosiaalinen lisenssi - kymmenen pointtia

Lauantai 4.5.2024

Pinnalla on viime vuodet ollut sanahirviö hevosurheilun sosiaalinen lisenssi. Itsekin olen väitöskirjaani liittyvissä apurahahakemuksissa termiä käyttänyt. Mitä se tarkoittaa ja miksi siitä niin kohkataan?

1. Toiminnan sosiaalinen lisenssi on suora käännös englannista (social license to operate eli SLO).
2. Lainsäädäntö asettaa tiettyjä raameja toiminnalle, mutta sosiaalinen lisenssi tarkoittaa yhteiskunnan hyväksyntää.
3. Sen voidaan ajatella sisältävän alan toimijoiden, yhteistyökumppaneiden, suuren yleisön ja yleensäkin ympäröivän yhteisön hyväksynnän käytetyille menetelmille ja toimintatavoille esimerkiksi hevosurheilun parissa.
4. Kestävyys sen eri muodoissaan sisältyy sosiaaliseen lisenssiin.

Lue lisää »