Komin kynästä

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 3

Lauantai 27.7.2024

Suoritin siis lopulta Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Lisäksi sain kasaan kirjallisuuden perusopinnot, koska nekin tarvittiin, jotta olisi mahdollisuus pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi (kandi- ja maisteriohjelmaan).

Opintoihin kuului pääasiassa pakollisia kursseja ja niiden lisäksi sai valita joitakin vapaavalintaisia kursseja. Olin aikuisopiskelija, käytin paljon aikaa opintoihin ja olin innokas oppimaan uutta.

Kun nuo kaikki kolme opintokokonaisuutta olivat valmiina, oli jo vierähtänyt monta vuotta.

Halusinko jatkaa maisteriopintoihin?
Saada virallisen tutkinnon kirjoittamisesta?
Vai oliko tämä nyt tässä?

Kuten tiedätte, päätin jatkaa opiskelua ja seuraavaksi edessä oli hakeminen yliopistoon.

Minusta tuntui epäreilulta kilpailla vasta lukiosta valmistuneiden nuorten kanssa vapaista opiskelupaikoista, joten päätin hakea vain avoimen väylän kautta. Tuo haku oli mahdollista Avoimessa yliopistossa suorittamieni kokonaisuuksien ansiosta.

Kurssiarvosanoilla oli myös merkitystä haussa. Vuosittain tuota kautta otettiin muistaakseni pari hakijaa sisään yliopistoon.

En siis osallistunut pääsykokeisiin, vaan hain vain papereilla ja aiemman maisteritutkintoni siivellä.

Kun pääsisin sisään, voisin sitten skipata kandin tutkinnon ja siirtyä suoraan kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Mahdollisesti joitain siltaopintoja saattaisin vielä tarvita.

Jännitys valintojen julkaisupäivänä ei ollut yhtä suurta kuin ensimmäistä ylipistopaikkaa hakiessani, pian Päiviönsaaren lukion lakkiaisten jälkeen.

Koin kuitenkin lievän déjà-vu -tunteen, kun tajusin olevani taas virallisesti yliopisto-opiskelija. Mietin tuolla hetkellä, että jospa syksyllä osallistuisin orientaatioviikon tapahtumiin… fuksina (eli aloittavana opiskelijana) jälleen.

Onnittelut kaikille teille, jotka olette tänä vuonna jo lunastaneet opiskelupaikkanne!

Avainsanat: kirjoittaminen, kirjallisuus, Avoin yliopisto, avoin väylä, maisteriohjelma

Autoetnografia, täh?!

Lauantai 13.7.2024 klo 17.06

Miksi tutkijoiden pitää puhua niin vaikealla kielellä, ettei siitä tajua mitään. Ainakaan, jos ei pysty tallilla täysin keskittymään kuuntelemaan suullista selostusta. Tai jos tutkija ei osaa selkokielistää tutkimustansa maallikolle.

Esimerkiksi autoetnografia tarkoittaa tutkimuksessani sitä, että havainnoin itseäni vuorovaikutuksessa ratsuhevosen kanssa. Yritän tekemisieni lomassa havaita ja painaa mieleeni tilanteita, eleitä ja ymmärryksen tai väärinymmärryksen hetkiä lajien välillä.

Kirjoitan havaintomuistiinpanot jälkikäteen ylös. Usein kirjoittamiseen kuluu jopa noin kolmannes siitä ajasta, mitä itse hevostelu on vienyt. Yllättävän paljon sitä muistaa, vaikkei jokaista hevosen korvan liikahdusta, sieraimen rutistusta tai hännän huiskausta tietenkään saa talteen.

Lue lisää »

Avainsanat: autoetnografia, etnografia, vuorovaikutus, moniaistinen, kokemus

Osallistutko tutkimukseeni?

Lauantai 29.6.2024

Olen viime ja tänä vuonna kiertänyt eri puolilla Suomea ja vähän muuallakin Euroopassa havainnoimassa hevosten ja ihmisten vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista. Suurimmaksi osaksi olen tarkkaillut muiden ihmisten ja heidän ratsuhevostensa olemista ja tekemistä. Tuota vuorovaikutusta on tapahtunut sekä maasta että selästä käsin.

Eli kun puhun tässäkin blogissa joskus monilajisesta etnografiasta tutkimusmenetelmänä, tarkoitan selkokielellä sitä, kuinka havainnoin kahden eri lajin (hevonen ja ihminen) elämää. Yleensä etnografiaa tehdään pitkäkestoisesti, mutta itselläni on tässä tutkimuksessa usein yksittäisiä, joskus hyvinkin lyhytkestoisia havainnointitapahtumia.

Lue lisää »

Avainsanat: etnografia, zoografia, havainnointi, pseudonymisointi, vuorovaikutus

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 2

Lauantai 15.6.2024

Halusin alun perin tehdä väitöskirjan kirjoittamisesta yhdistäen siihen aiempia maatalousopintojani. Luulin, että se onnistuisi noin vain, koska minulla oli jo yksi maisterintutkinto farkkujen taskussa. Ja olin ymmärtänyt, että ainakin ennen oli mahdollista suunnilleen omalla ilmoituksella aloittaa väitöskirjan tekeminen.

No, eipä se alanvaihto ollutkaan niin helppoa. Minulle vastattiin, että aiempi maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoni on liian kaukana humanistisesta kirjoittamisen oppialasta, että ei onnistu.

Pohdin sitten pitkään, hakisinko Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisopintoihin, jotka kestävät kaksi vuotta vai Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston kirjoittamisen opintoihin. Kyselin myös ihmisiltä, jotka olivat käyneet nuo molemmat, että kumpaako he suosittelisivat. Tavoitteet näissä ovat hieman erilaiset.

Lue lisää »

Avainsanat: Kriittinen korkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Avoin yliopisto, kirjoittaminen, väitöskirja

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 1

Lauantai 1.6.2024 klo 17.53

Tänään juhlistetaan koulujen lukuvuoden päättäjäisiä monissa kodeissa, onnittelut kaikille valmistuneille! Tämä lienee hyvä ajankohta aloittaa kertomus siitä, kuinka oma polkuni on jatkunut mutkitellen väitöskirjatutkijaksi asti.

2010-luvun puoliväliä lähestyttäessä, viikoittain Helsingissä rampatessani lopulta tajusin, että ehkä voisin harrastaa jotain sielläkin päässä Suomea. Edes joskus iltaisin. Ettei elämä olisi pelkkää työntekoa.

Olin tutkaillut netistä erilaisia kirjoittamisen opintoja vuosien varrella ja osunut niin Vantaan sanataidekoulun, Kriittisen korkeakoulunOriveden opiston kuin Jyväskylän yliopistonkin sivuille.

Lue lisää »

Avainsanat: Vantaan sanataidekoulu, Oriveden opisto, runo, dekkari, käsikirjoitus

Lukijasta kirjoittajaksi

Lauantai 18.5.2024 klo 11.34

Kun on kysytty, miksi opiskelen kirjoittamista, on jälleen aloitettava lapsuudesta. Koettakaa kestää. Yritän olla lyhytsanainen, vaikka tuskin se taaskaan onnistuu.

Lupaan, että siirrymme lähemmäs nykypäivää seuraavissa postauksissa.

Kirjoitin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisestani kaunokirjallisen tekstin yhdessä pikaharjoituksessa Avoimen yliopiston kirjoittamisen kurssilla muutamia vuosia sitten:

”Viisivuotias juoksee maalaistalon pihan poikki hame jaloissa lepattaen. Vaaleat hiukset ovat tiukalla letillä, paita on jäänyt tuvan penkille. Onhan elokuinen puintikeli.

Lue lisää »

Avainsanat: kirjoittaminen, lukeminen, kirjasto, Avoin yliopisto, Hevostietokeskus

Sosiaalinen lisenssi - kymmenen pointtia

Lauantai 4.5.2024

Pinnalla on viime vuodet ollut sanahirviö hevosurheilun sosiaalinen lisenssi. Itsekin olen väitöskirjaani liittyvissä apurahahakemuksissa termiä käyttänyt. Mitä se tarkoittaa ja miksi siitä niin kohkataan?

  1. Toiminnan sosiaalinen lisenssi on suora käännös englannista (social license to operate eli SLO).
  2. Lainsäädäntö asettaa tiettyjä raameja toiminnalle, mutta sosiaalinen lisenssi tarkoittaa yhteiskunnan hyväksyntää.
  3. Sen voidaan ajatella sisältävän alan toimijoiden, yhteistyökumppaneiden, suuren yleisön ja yleensäkin ympäröivän yhteisön hyväksynnän käytetyille menetelmille ja toimintatavoille esimerkiksi hevosurheilun parissa.
  4. Kestävyys sen eri muodoissaan sisältyy sosiaaliseen lisenssiin.

Lue lisää »

Avainsanat: sosiaalinen lisenssi, kestävyys, hevonen, hevosurheilu, apuraha

Vahingossa ratsastajaksi?

Lauantai 20.4.2024 klo 15.39

Ei nyt ihan.

Vaikka salaratsastajaksikin minua on tituleerattu. Siitä tematiikasta olen kirjoittamassa myös esseenovellia.

Muistaneeko joku teistä lukijoista vielä aikaa, kun lapsilla oli tapana haluta kirjeenvaihtokavereita? Myös kauempana asuvien sukulaisten ja kummien kanssa saatettiin kirjoitella. Niitä kirjeitä posti kuljetti paikasta A paikkaan B.

Nykyisin sitä taidetaan kutsua etanapostiksi.

Joka tapauksessa, lapsuudessani Heinolan serkkutytöt alkoivat käydä ratsastamassa. Ja he kertoivat tallielämästä sitten kirjeissään minulle.

Lue lisää »

Avainsanat: ratsastus, hevonen, kirjoittaminen, vuorovaikutus, esseenovelli

Kuinka yhdistää kaksi kiinnostuksen kohdettaan?

Lauantai 6.4.2024 klo 17.52

Yksinkertainen vastaus: ryhdy väitöskirjatutkijaksi!

Muutaman vuoden kokemuksella sanoisin, että tuo on aivan yhtä hyvä ajatus kuin valita ammatiksi ratsastuksenopettaja tai hevosenhoitaja vain, koska tykkää hevosista. Tai vastaavasti tarjota kirjakustantamoille romaanikäsikirjoitustaan, koska pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta.

Kyllä, olen itse viime vuosituhannella hakenut sekä ratsastuksenopettaja- että hevosenhoitajakouluun Ypäjälle. Ja tullut valittua molempiin.

Terveisiä vaan ROK-I-kurssilaisille vuodelta 1987 ja etenkin kämppäkavereille. Ja kiitokset silloisille opiston opettajille, olitte päteviä ja vaativia, perusratsastus- ja hevostaitoni koheni ansiostanne.

Lue lisää »

Avainsanat: väitöskirjatutkija, hevonen, kirjoittaminen, Hevosopisto, ROK-I

Hei Sinä siellä ruudun takana!

Lauantai 23.3.2024

Kiitos, että olet jo käynyt pitkin talvea vilkuilemassa työn alla olevia kotisivujani. Itse olen alkuvuoden ajan pohdiskellut bloggausta ja vähän muutakin Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijoille järjestämällä Tutki(ja) bloggaa -kurssilla. Mutta siitä ehkä myöhemmin lisää.

Lupaan, että kevään aikana kotisivuilleni aukeavat loputkin perussivut, joita olen viime ajat mielessäni muiden töiden ohessa suunnitellut.

Vielä puuttuvat lisätietoja taustastani eli Vuosien varrelta -sivu sekä Esseenovelleja -sivu. Viimeksi mainitulla sivulla tulen postaamaan silloin tällöin otteita väitöskirjaprosessin aikana kirjoittamistani hevosaiheisista kaunokirjallisista teksteistä. Ne ovat osa väitöskirjani aineistoa.

Tavoitteenani on myös julkaista hevosaiheinen autofiktiivinen esseenovellikokoelma viimeistään väitöskirjan valmistumisen yhteydessä vuonna 2026.

Avainsanat: kotisivu, blogi, esseenovelli