Komin kynästä

Julkaisuehdotus - mikä se on?

Lauantai 10.1.2026

Kuten aiemmin kerroin, osallistuin viime keväänä tietokirjakurssille. Siellä opettelimme muun muassa tekemään julkaisuehdotuksen kustantamolle suunnittelemastamme kirjasta. Minun tapauksessani kyse oli tarinallisesta tietokirjasta hevosaiheesta.

Julkaisuehdotus on käytännössä myyntikirje kustantamolle. Se on vähän kuin työhakemus (jossa on hakukirje ja CV eli ansioluettelo).

Julkaisuehdotuksessakin on usein ensin lyhyt maksimissaan sivun mittainen kirje valitulle kustantamolle/kustannustoimittajalle. Siinä on kerrottava tiiviisti kirjasta ja kirjoittajasta sekä kirjan kohderyhmästä ja mahdollisista ideoista markkinointiin. On myytävä kirja – ja kirjailija.

On myös avattava, kuinka tarjottu kirjaidea poikkeaa jo markkinoilla olevista saman aihepiirin tietokirjoista. Kannattaa kertoa lisäksi, mikä on kirjoittajan osaaminen ja suhde aiheeseen.

Tietokirjojen kyseessä olleen julkaisuehdotuksen mukaan ei yleensä liitetä kokonaista kirjan käsikirjoitusta, vaan ainoastaan synopsis ja ehkä näytetekstipätkä. Synopsishan on tietynlainen tiivistelmä suunnitellusta teoksesta.

Se sisältää kuvauksen kirjan sisällöstä, pituudesta ja lähestymiskulmasta. Kertoo mitä, miksi, kenelle ja miten. Mukaan liitetään alustava sisällysluettelo (mielellään vähän lavennettuna). Kustantamon on myös hyvä tietää, onko kirjassa tarkoitus olla kuvitusta (millaista ja kenen).

Kustantamoa kiinnostaa lisäksi se, millä aikataululla kirjoittaja on valmis tekstiä kustantamolle toimittamaan. Ja kuulema myös yhteistyökyvyllä on merkitystä kustannuspäätöksissä.

Vastausta kustantamolta saattaa sitten joutua odottamaan päivistä jopa puoleen vuoteenkin. Kaikilta sitä ei tule valitettavasti koskaan. Yleensä kannattaakin lähettää heti useammalle sopivan tuntuiselle kustantamolle julkaisuehdotuksensa, muuten prosessi vie eliniän.

Listaan tähän vielä muutaman lukemani ”tietokirjakirjan”, jos lukijoissa on sellaisia, jotka pohtivat tietokirjan kirjoittamista:

• Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023). Toimittaneet Ida Henritius, Olli Löytty & Anne Mäntynen. Gaudeamus.
• Tietokirjailijan kirja (2019). Tiina Raevaara & Urpu Strellman. Docendo.
• Kurinalaisuutta ja kuvittelua: Näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen (2017). Emilia Karjula & Tiina Mahlamäki. Kustantamo Tarke.
• Lisäksi Suomen Kustannusyhdistyksen sivulta: Kustantajan ja kirjailijan yhteistyö

Matka vuoteen 2026 alkaa

Torstai 1.1.2026

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus - hienoja sanoja

Lauantai 27.12.2025

Tässä vaiheessa vuotta kiitän, että olette olleet seurassani tähän asti! Ja tervetuloa uudet lukijat matkaan!

Olisin ilahtunut, jos kävisitte näppäämässä kotisivuille tullessanne oikean alareunan evästekeksistä päälle analytiikkaseurannan (löytyy listan lopusta). Näin tietäisin paremmin, mikä sivuilla vetää lukijoita.

Mutta takaisin otsikon aiheeseen.

Yliopistojen yhtenä tehtävänä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus (YVV). Ja aina kun haen apurahoja, kysytään tutkimuksen vaikuttavuuden perään.

Lue lisää »

Kustantamojen kanssa

Lauantai 13.12.2025

Suurten kustantamojen lisäksi Suomessa on paljon pieniä tai pienehköjä kustantamoja. Onkin tärkeätä valita omalle kirjalleen sopivimmat, jotka julkaisevat kyseisen tyyppistä kirjallisuutta, kun miettii mitä kustantamoja lähestyy julkaisuehdotuksellaan (palaan tuohon dokumenttiin ensi vuonna).

Kustantamot saavat kertomansa mukaan noin 1000 kirjan käsikirjoitusta vuosittain, jopa enemmänkin. Näistä yksittäisiä tai joitakin kymmeniä kukin kustantamo päätyy julkaisemaan.

Kustannuspäätöksen tekemisen jälkeen kuluu helposti vuosi tai enemmänkin ennen kuin kirja on lukijansa käsissä. Kirjailijan ja kustannustoimittajan lisäksi työtä tekevät esimerkiksi graafikko ja taittaja sekä kustantamon markkinointi- ja myyntiosasto (jos sellaisia on).

Lue lisää »

Suomenhevonen - itsenäisyyspäivän kunniaksi

Lauantai 29.11.2025

Itsenäisyyspäivän lähestyessä muistamme ja kunnioitamme maamme sotaveteraaneja sekä kotirintaman uhrauksia. Tämän blogin teemaan liittyen on samalla syytä osoittaa arvostusta suomenhevosellekin. Eikä tämä ole vain omaa keksintöäni, vaan minulle on tästä mainittu etenkin vanhempien herrasmiesten suunnalta.

Pitäisikö jopa kirjoittaa Oodi suomenhevoselle? No, säästän teidät siltä – ainakin tällä kertaa.

Muutama sana kuitenkin etenkin nuoremmille lukijoille; suomenhevosella oli oikeasti merkitystä sotatantereilla vielä vajaat sata vuotta sitten Suomessa! Tästä kerrotaan enemmän aiemmassa postauksessani tai lähinnä sen linkeissä. Joissakin esseenovelleissanikin viittaan aiheeseen.

Lue lisää »

Hevosalan hyviä käytäntöjä ja virtuaalikilpailuja

Lauantai 15.11.2025

Törmäsin tänä vuonna Luken kirjallisuusselvitykseen Hevosalan hyviä käytäntöjä. Siinä oli sen verran paljon kerätty erilaista käytännön tietoa, että päätin jakaa sen tätäkin kautta löydettäväksi.

Tuosta julkaisusta löytyy asiaa niin ruokinnasta, lannan käsittelystä kuin hevostilan muista töistäkin. Eikä ole unohdettu hevosten ja työntekijöiden hyvinvointia ja talliyrityksen talouttakaan.

Kuten nyt eläkkeellä oleva Luken entinen johtava tutkija Markku Saastamoinen (eräässä) läksiäishaastattelussaan tänä vuonna tuumasi, hevosalan vaikutukset ympäristöön tulevat olemaan hevosten hyvinvointikeskustelun jälkeinen suuri teema.

Lue lisää »

Tutkimuskirjoittaminen

Lauantai 1.11.2025

Huomasin, etten ole kirjoittanut vähään aikaan – kirjoittamisesta!

Olen kyllä tuottanut paljon tekstiä viimeisen puolen vuoden aikana. Siis lähinnä tehnyt tutkimuskirjoittamista. Siinähän on omat sääntönsä.

Esimerkiksi opinnäytetyön rakenne ja ulkoasu voi olla määritelty tarkasti oppilaitoksessa, jopa kirjasinten fonttia ja rivivälejä myöten.

Lue lisää »

Ratsastus - lajien runsautta

Lauantai 18.10.2025

Nykyisin ei tarvitse valita enää vain koulu-, este- tai kenttäratsastuksen välillä. Lajivalikoima on runsas jo ihan Suomessakin, puhumattakaan ulkomaista. Tähän viittasinkin aiemmin lomatunnelmaisissa Hevostellen -postauksissani.

Hevosmatkailun lisääntyminen tarkentaa käsitystä siitä, minkälainen hevoskulttuuri meillä ja muualla on tänä päivänä. Toki internetinkin välityksellä erilaiset hevosten käsittelymenetelmät, hoito-, ruokinta-, lääkintä- ja pitotavat sekä enemmän tai vähemmän leikkimieliset harjoitukset ja kisailut leviävät maahamme.

Lue lisää »

Vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua

Lauantai 4.10.2025

Onneksi väitöskirjatyöni ei ole ollut pelkkää teoriaa. Olen saanut nähdä ja kokea paljon teidän havainnoitavien kanssa, niin hevosten kuin ihmistenkin.

Eteen on tullut vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua, niin sanoakseni. Väitöskirjasta ja esseenovellikokoelmasta viimeistään selvinnee, mitä vanhalla fraasilla uusissa puitteissa tarkoitan!

Olen työni aikana kohdannut erityylistä vuorovaikutusta hevosen ja ihmisen välillä; varovaista, ronskia, arkipäiväistä, toista huomioimatonta tai erityisen hyvin lukevaa sekä ainakin herkkää, tunnustelevaa ja määrätietoista. Välillä on oltu enemmän tarkkailuasemissa puolin ja toisin, toisinaan taas ymmärretty toisen ajatuksia niin hyvässä kuin pahassakin pitkällä kokemuksella.

Lue lisää »

Analyysi

Lauantai 20.9.2025

Olen tuottanut tähänastisten väitöskirjavuosieni aikana valtaisan määrän kirjallista aineistoa, kuten aiemmin jo kerroin. Siis ihan itse kirjoittamaani (havaintomuistiinpanot, esseenovellit, tutkimuspäiväkirja). Ei ollut siten valmista dataa tai jonkun muun kirjoittamaa romaania, jota olisin tutkinut.

Tiedustelinkin väitöskirjani pääohjaajalta heti tohtorikoulutusohjelmaan päästyäni, että jos teen noin, niin voiko itse väitöskirja (minun tapauksessani monografia) olla sitten lyhyempi. Hän vastasi, että voi.

Ei väitöskirjasta näytä minimittainen nyt kuitenkaan tulevan.

Keväällä päätin muun muassa mitä esseenovellien versioita tulen käsittelemään analysoidessani materiaalia. Vaikka kehittelenkin vielä tekstejäni julkaisutarkoitusta varten, niin analyysi päättyy tietyn päivämäärän versioon kokoelmasta.

Lue lisää »

Hevostellen ja työskennellen Suomessa

Lauantai 6.9.2025

Tein väitöskirjaprojektini aikana kenttämatkoja ympäri Suomea, kuten tämän blogin seuraajat tietävät. Nyt on havainnoinnit suoritettu, vaikka varmasti lopun elämääni tarkkailen tilanteita hevosten kanssa sillä silmällä.

Paljon jäi kuitenkin käymättä kiinnostavia hevospaikkoja. Myös sellaisia, joihin jossain uusien ihmisten tapaamisissa (vaikkapa maatalousnäyttely Farmarissa) alustavasti vähän lupailinkin mennä, jos kyseiselle suunnalle reissuja osuisi.

Varmasti monia mielenkiintoisia tapoja toimia hevosten kanssa jäi tutustumatta. Mutta on myönnettävä, että rajansa se tuli vastaan minunkin kenttämatkoilleni väitöskirjatyötä varten. Toki varsan syntymästä hevosen lopettamiseen asti olen saanut hevosten elämänkaarta seurata erittäin monipuolisesti.

Lue lisää »

Hevosten hyvinvointiasetus

Lauantai 23.8.2025

Palaan lyhyesti hevosten hyvinvointiasetukseen (asetus ja taustamuistio löytyvät tuon tiedotteen lopusta). Jos joltain on mennyt ohi, niin nyt siis (kiisteltykin) asetus hevosten hyvinvointiin liittyen on annettu täydentämään eläinten hyvinvointilakia. Kirjoitin aiheesta aiemmassa postauksessani.

Voitte itse lukea asetuksen ja sen taustamuistion, joka tarkentaa päätöksen perusteluja. Siinä yritetään hieman pohtia myös asetuksen taloudellisia vaikutuksia hevosyrittäjille.

Entiseen tehtävääni liittyen ajattelin avata vähän lainsäädäntöön liittyvää terminologiaa ja käytänteitä, jos ne jotakuta sattuvat kiinnostamaan. Asetus on tässä tapauksessa valtioneuvoston antama tarkentava ja sitova ohjeistus Suomessa aiemmin hyväksyttyyn eläinten hyvinvointilakiin.

Lue lisää »

Hevostellen muilla mantereilla, osa II

Lauantai 9.8.2025

Amerikan mantereella on monenlaista hevoskulttuuria. Esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa (= Yhdysvallat = The United States of America = USA) puhutaan englantilaisesta ratsastuksesta, kun tarkoitetaan käytännössä tätä meille tutuinta ratsastustyyliä ja varustusta.

Lännenratsastus taas lienee kaikille vähintään vanhoista elokuvista tuttua. Se pohjautuu amerikkalaisilla karjatiloilla tehtävään työskentelyyn. Sieltä tulevat perusteet niin cowboyn kuin hevosenkin varusteille lajissa – vielä nykyisinkin. Tosin ratsastuskypärään on tänä päivänä viriteltävissä lännenlieri tai valittavissa suoraan turvacowboyhattu (vrt. turvaratsastuskypärä).

USA:sta löytyy myös vapauteen päästettyjen tai karanneiden kesyhevosten jälkeläisten muodostamia niin sanottuja villihevoslaumoja, joita mustangeiksikin vähän virheellisesti kutsutaan.

Lue lisää »

Hevostellen muilla mantereilla, osa I

Lauantai 26.7.2025

Kiersin reilut 25 vuotta sitten maailman ympäri kengännauhabudjetilla rinkka selässä. Tästä kerroinkin jo aiemmassa postauksessani ja omassa esittelyssäni. Näin kesäloman kunniaksi jaan kanssanne muutaman muistelon vuosikymmenten takaa tuolta matkalta.

Freelance-toimittajan tulot olivat kovasta työnteosta ja ahkerasta säästämisestä huolimatta tarpeen reissun rahoittamisessa. Myös Hevoshulluun kirjoitin artikkelin ainakin jokaiselta käymältäni mantereelta. Ja jotta voisin kirjoittaa hevosista, minun piti tietenkin kohdata hevosihmisiä ja heidän hevosiaan eri maissa. 

Afrikassa kävin parissakin hevospaikassa. Keniassa pääsin ratsastamaan Minun Afrikkani -elokuvan kuvauspaikoille. Vauhti oli hurjaa, kun tallipojan kanssa lähdimme maastoon. Vähän kieltämättä hirvitti, kun ruosteenpunainen maa oli sateen jäljiltä liukas ja hevonen minulle tuntematon ex-laukkahevonen.

Intiassa majoituin (entisen) maharajan tykönä, silloin siellä oli siis pienimuotoista hotelli- ja hevosmatkailutoimintaa.

Lue lisää »

Hevostellen Euroopassa

Lauantai 12.7.2025

Väitöstutkimusta suunnitellessani päätin sisällyttää tutkimussuunnitelmaan (auto)etnografiaa Suomen ulkopuolellakin. Voisin näin saada lavennettua aineistoani, kenties törmätä johonkin odottamattomaan tai saisin nostettua muistin perukoilta vanhoja sattumuksia tai hevosia esseenovelleihini.

Lisäksi yliopistot ja väitöskirjatutkimuksen rahoittajat ainakin sanovat arvostavansa kansainvälistymistä väitöskirjatyössäkin.

Maailmalla on harrastettu tai harrastetaan sellaisiakin ratsastuslajeja, jotka eivät ole Suomessa niinkään tuttuja (vaikkapa horse ball) tai edes laillisia (kuten bull fighting tai team roping). Eteläisestä Euroopasta lähtöisin on esimerkiksi working equitation (työratsastus), jota yhdellä kenttämatkallani pääsin myös kokeilemaan.

Lue lisää »

Artikkeli- vai monografiaväitöskirja; suomeksi vai englanniksi

Lauantai 28.6.2025

On kysytty teenkö artikkeliväitöskirjaa vai monografiaa. En kirjoita artikkelikokoelmaa, jossa on (toisaalla) julkaistujen tieteellisten artikkelien lisäksi yhteenveto-osa. Teen monografian. Eli yhtenäisen teoksen, joka julkaistaan vasta koko työn valmistuttua.

Miksi näin?

Oletan, että minun aineistollani ja tavoitteillani on järkevämpää kirjoittaa yksi kokonaisuus. Siis sen sijaan, että tuottaisin kolmesta viiteen erillistä artikkelia aiheestani vuosien varrella ja lopuksi sitoisin ne yhteen.

Yksi syy tähän on, että keräsin aineistoni itse melko pitkän ajan kuluessa, enkä käyttänyt valmista aineistoa.

Lue lisää »

Hevoshullu: haaveita ja unelmia

Lauantai 14.6.2025

Jäin vähän jumiin tuohon edelliseen blogipostaukseeni, kun kävin muutamissa valmistujaisjuhlissa postauksen julkaisupäivänä. Ihmisellähän on hyvä olla unelmia, haaveita ja ennen kaikkea tavoitteita elämälleen. Siksipä jatkan hieman tuosta teemasta.

Luin itse lapsena ahnaasti minulle joululahjaksi tilattua Hevoshullua. Tapetoin alkovini kattoa ja seiniä lehden hevosjulisteilla. Minulla oli haaveita. Halusin ensinnäkin aloittaa ratsastamisen, joka ei tuohon aikaan ollut mitenkään yleinen harrastus.

Ja kuten jo blogini lukijoina tiedätte, ratsastamaan sitten aikanaan myös pääsin.

Toisekseen halusin nähdä elävänä noiden hevosrotujen edustajia eri puolilta maailmaa, jotka esiintyivät julisteissa.

Lue lisää »

Omaelämäkerta ja hevoselämäkerta

Lauantai 31.5.2025

Onnittelut kaikille eri oppilaitoksista valmistuneille! Yksi urakka on suoritettu. Elämä on edessä kaikkine toiveineen, mahdollisuuksineen ja valinnan paikkoineen. Unohtamatta tietenkään tielle osuvia haasteita ja ratkaistavia ongelmia.

Edellä mainitusta kokonaisuudesta muodostuu meidän kunkin omaelämäkerta (virallisempi tai vähän epävirallisempi). Kirjoittaa sitten välähdyksiä elämästään muistiin someen saman tien tai vasta myöhemmin sukulaisten perittäväksi jäävään muistikirjaan. Tai kirjoittaa ihan julkaistavan omaelämäkerran.

• Jälkipolvet voisivat pyytää edeltäviä sukupolvia haastelemaan (hevos)elämästään kameralle tai nauhurille. Koskaan ei tiedä, milloin on liian myöhäistä kysyä menneistä.

• En toivoisi valokuva-albumienkaan olevan kokonaan katoavaa kansanperinnettä.

Hyödynnän itse omaa hevoselämäkertaani kirjoittaessani autofiktiivisiä hevosaiheisia esseenovelleja. Olettekin saaneet lukea pätkiä näistä tekstiversioista kotisivujeni Esseenovelleista -sivulta.

Lue lisää »

Mitä tohtorikoulutus pitää sisällään?

Lauantai 17.5.2025

On kysytty, mitä ihmettä tohtoriopiskelija oikein tekee neljä vuotta tai pidempään… No, nythän on useimmissa yliopistoissa päätetty, ettei jatko-opiskelija enää työskentele rahoitettuna kuin kolme–neljä vuotta.

Tutkintovaatimuksia on nimittäin tehokkuuden nimissä lievennetty jo aiemmin opinnäytetyön osalta maisteriopiskelijoilla ja nyt myös uusilla väitöskirjatutkijoilla. Eli käytännössä väitöskirjatutkimus ohjataan rajattavaksi siten, että se voi valmistua rahoitettuna alle neljässä vuodessa.

Toki nykyisinkin on jo paljon eroja eri tutkimusalojen välillä esimerkiksi väitöskirjan pituudessa sivumääräisesti. Olen kuullut vuosien varrella 800 sivuisesta väitöskirjasta ja toisaalta 30 sivun väikkäristä. Omassa tiedekunnassani uusilla ohjeilla monografiamuodossa kirjoitetun väitöskirjan suosituspituus on 200–250 sivua.

Lue lisää »

Oppimisteoria, onko opittava

Lauantai 3.5.2025

Kun ensimmäisen kerran luin sanan oppimisteoria, ihmettelin, miten se liittyy hevosiin. Sittemmin yritin vähän perehtyä aiheeseen. Kyseessä on siis teoria siitä, miten esimerkiksi hevonen oppii sekä miten sitä voi ja kannattaa eri tilanteissa erilaisilla menetelmillä kouluttaa.

Kaikki lähtee ensinnäkin siitä, mitkä ovat hevosen luonnolliset käyttäytymistarpeet ja niiden toteutumisesta johtuva hevosen kokonaishyvinvointi. Positiivinen fiilis hevosella (ja ihmiselläkin!) noin niin kuin ylipäänsä auttaa oppimisessa.

Millainen on sitten helposti koulutettava hevonen? Rento, ihmiseen luottavaisesti suhtautuva ja hyvinvoiva hevonen, joka ei koe kroonistunutta stressiä esimerkiksi kiputiloista johtuen.

Oppimisteoriasta ja siihen liittyvästä sanastosta on niin mainioita koosteita netissä (vaikkapa eläintenkouluttajana toimivan Anna Kilpeläisen sivustolla), etten ala tässä asiasta sen enempää päsmäröimään. Eläinten käyttäytymistiede eli etologia, jota hyödynnän väitöskirjassani, käyttää myös tätä käsitteistöä. Vilkaise joutessasi esimerkiksi etologian apulaisprofessori Karolina Westlundin sivustoa ja välillä siellä olevia ilmaisiakin luentoja videoineen.

Lue lisää »