Komin kynästä

Hyvinvoivia hevosia ja ihmisiä

Lauantai 7.9.2024

Hevosten ja muiden eläinten hyvinvoinnin käsitteen ajatellaan nykyisin liittyvän pidempikestoiseen tyytyväisyyteen, eikä vain esimerkiksi nälän, janon, kivun tai kylmyyden poissaoloon. Saman voi mielestäni ajatella olevan totta ihmistenkin kohdalla.

Kuinka usein hevosihmisellä on jakso, jolloin ei olisi jotain murhetta omistetusta tai hoidossa olevasta eläimestä, onkin eri asia. Vanha sanonta ”huoleton on hevoseton” pitää yhä paikkansa. (Mutta samoin on asianlaita kaiken ”omistetun” kanssa, olkoon kyseessä sitten asunto, auto tai vaikkapa oma jälkikasvu. Ja huolta voi kertyä siitäkin, jos ei omista mitään edellä mainituista!)

Jotain niin positiivista hevosten kanssa elämisessä ja työskentelyssä kuitenkin on, että moni haluaa tähän harrastukseen (tai työhön) aikaansa käyttää.

Suurin osa meistä varmasti yrittää toimia hevosten parhaaksi, joskus omankin hyvinvoinnin kustannuksella. Jos vain tiedämme, ja osaamme soveltaa käytäntöön sen, mikä on hevoselle merkityksellistä hyvinvoinnin kannalta.

Tänä päivänä hevosten hyvinvoinnissa korostuvia asioita tuntuvat olevan oikeanlainen ruokinta, liikunta ja hevosseura, unohtamatta oppimisteorian merkitystä hevosten koulutuksessa. Ei voida puuttua vain yhteen osa-alueeseen, kun halutaan jatkaa hyvinvoinnin kohentamista.

Hevosten ja ihmisten välinen vuorovaikutus ja suhde on myös yksi merkittävä hyvinvoinnin lähde molemmille osapuolille. Onneksi nykyisin on paljon tietoa ja koulutusta niin ihmisille kuin hevosillekin tarjolla.

Viime vuosikymmeninä myös hevos- ja yleensäkin eläintutkimus on ottanut merkittäviä askelia eteenpäin. Tiedämme nykyään jo paljon enemmän esimerkiksi siitä, mitä hevonen tuntee, näkee, kuulee tai miten se kokee tiettyjä asioita, kuin silloin, kun aloittelin tallinpidon arkea kotitallilla 1980-luvulla.

Virheitä ja epäonnistumisia hevosten kanssa sattuu edelleen itsellenikin, vaikka muuta toivoisin. Onneksi on myös niitä onnistumisia - ja tyytyväisiä hevosia.

Tiedon jakamista ei voi koskaan olla liikaa, johon tähtää ymmärtääkseni myös Suomen ratsastajainliiton Hevosen hyvinvointi -työryhmän työ.

Omalla väitöskirjatyölläni pyrin osaltani avaamaan hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta. Yritän yhdistää tieteellistä ja kokemuksellista tietoa faktaa ja fiktiota sekoittavissa esseenovelleissani.

Toivottavasti lukijoita löytyy myös hevoskuplan ulkopuolelta.

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 4

Lauantai 24.8.2024

Ensimmäisenä maisteritutkintovuonnani matkustin Jyväskylään useana päivänä viikossa lähiopintoihin. Sitten tuli korona, joka pakotti yliopiston hyväksymään etäopinnot. Kevensi toista yliopistovuottani kummasti, kun parin tunnin matkustaminen suuntaansa jäi pois.

Kirjoittaminenhan on Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden oppiaineen alla oleva kokonaisuus, josta voi tehdä syventävät opinnot ja gradun (eli maisterintutkielman). Lisäksi voi jatkaa väitöskirjan tekemiseen eli ryhtyä jatko-opiskelijaksi eli väitöskirjatutkijaksi.

Jo heti ensimmäisessä tapaamisessa tulevan graduohjaajani kanssa aloin hahmotella maisterintutkielmani aihetta. Tuo nopea startti olikin tarpeen, koska päätin edetä pidemmän kaavan kautta ja kerätä itse aineistoani havainnoimalla (pääasiassa samoja hevosia vuoden ajan).

Lue lisää »

Kompromisseja kohti

Lauantai 10.8.2024 klo 21.38

Tänä kesänä olympialaisten ohessa Suomessa niin hevosenomistajia kuin hevosyrittäjiä ja eläinoikeusihmisiäkin on puhuttanut hevosten hyvinvointiasetuksen muuttaminen, joka on ollut vireillä Maa- ja metsätalousministeriössä. Asetus annetaan tarkentamaan aiemmin hyväksyttyä lakia eläinten hvyinvoinnista.

Lausuntoja asetukseen on annettu useilta tahoilta eikä konflikteiltakaan ole voitu välttyä.

Yksisilmäinen asioiden tuuttaaminen ei vie lopputulosta parhaaseen mahdolliseen suuntaan missään asiassa, jos realismia ja kestävän kehityksen kaikkia aspekteja ei huomioida. Tietysti joillain tahoilla voi olla pitkän tähtäimen tavoitteena lopettaa (urheilu)hevosharrastus kokonaan, jolloin mustavalkoinen ajattelu voi olla tarkoitushakuistakin.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 3

Lauantai 27.7.2024

Suoritin siis lopulta Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Lisäksi sain kasaan kirjallisuuden perusopinnot, koska nekin tarvittiin, jotta olisi mahdollisuus pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi (kandi- ja maisteriohjelmaan).

Opintoihin kuului pääasiassa pakollisia kursseja ja niiden lisäksi sai valita joitakin vapaavalintaisia kursseja. Olin aikuisopiskelija, käytin paljon aikaa opintoihin ja olin innokas oppimaan uutta.

Kun nuo kaikki kolme opintokokonaisuutta olivat valmiina, oli jo vierähtänyt monta vuotta.

Lue lisää »

Autoetnografia, täh?!

Lauantai 13.7.2024 klo 17.06

Miksi tutkijoiden pitää puhua niin vaikealla kielellä, ettei siitä tajua mitään. Ainakaan, jos ei pysty tallilla täysin keskittymään kuuntelemaan suullista selostusta. Tai jos tutkija ei osaa selkokielistää tutkimustansa maallikolle.

Esimerkiksi autoetnografia tarkoittaa tutkimuksessani sitä, että havainnoin itseäni vuorovaikutuksessa ratsuhevosen kanssa. Yritän tekemisieni lomassa havaita ja painaa mieleeni tilanteita, eleitä ja ymmärryksen tai väärinymmärryksen hetkiä lajien välillä.

Kirjoitan havaintomuistiinpanot jälkikäteen ylös. Usein kirjoittamiseen kuluu jopa noin kolmannes siitä ajasta, mitä itse hevostelu on vienyt. Yllättävän paljon sitä muistaa, vaikkei jokaista hevosen korvan liikahdusta, sieraimen rutistusta tai hännän huiskausta tietenkään saa talteen.

Lue lisää »

Osallistutko tutkimukseeni?

Lauantai 29.6.2024

Olen viime ja tänä vuonna kiertänyt eri puolilla Suomea ja vähän muuallakin Euroopassa havainnoimassa hevosten ja ihmisten vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista. Suurimmaksi osaksi olen tarkkaillut muiden ihmisten ja heidän ratsuhevostensa olemista ja tekemistä. Tuota vuorovaikutusta on tapahtunut sekä maasta että selästä käsin.

Eli kun puhun tässäkin blogissa joskus monilajisesta etnografiasta tutkimusmenetelmänä, tarkoitan selkokielellä sitä, kuinka havainnoin kahden eri lajin (hevonen ja ihminen) elämää. Yleensä etnografiaa tehdään pitkäkestoisesti, mutta itselläni on tässä tutkimuksessa usein yksittäisiä, joskus hyvinkin lyhytkestoisia havainnointitapahtumia.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 2

Lauantai 15.6.2024

Halusin alun perin tehdä väitöskirjan kirjoittamisesta yhdistäen siihen aiempia maatalousopintojani. Luulin, että se onnistuisi noin vain, koska minulla oli jo yksi maisterintutkinto farkkujen taskussa. Ja olin ymmärtänyt, että ainakin ennen oli mahdollista suunnilleen omalla ilmoituksella aloittaa väitöskirjan tekeminen.

No, eipä se alanvaihto ollutkaan niin helppoa. Minulle vastattiin, että aiempi maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoni on liian kaukana humanistisesta kirjoittamisen oppialasta, että ei onnistu.

Pohdin sitten pitkään, hakisinko Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisopintoihin, jotka kestävät kaksi vuotta vai Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston kirjoittamisen opintoihin. Kyselin myös ihmisiltä, jotka olivat käyneet nuo molemmat, että kumpaako he suosittelisivat. Tavoitteet näissä ovat hieman erilaiset.

Lue lisää »

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 1

Lauantai 1.6.2024 klo 17.53

Tänään juhlistetaan koulujen lukuvuoden päättäjäisiä monissa kodeissa, onnittelut kaikille valmistuneille! Tämä lienee hyvä ajankohta aloittaa kertomus siitä, kuinka oma polkuni on jatkunut mutkitellen väitöskirjatutkijaksi asti.

2010-luvun puoliväliä lähestyttäessä, viikoittain Helsingissä rampatessani lopulta tajusin, että ehkä voisin harrastaa jotain sielläkin päässä Suomea. Edes joskus iltaisin. Ettei elämä olisi pelkkää työntekoa.

Olin tutkaillut netistä erilaisia kirjoittamisen opintoja vuosien varrella ja osunut niin Vantaan sanataidekoulun, Kriittisen korkeakoulun, Oriveden opiston kuin Jyväskylän yliopistonkin sivuille.

Lue lisää »

Lukijasta kirjoittajaksi

Lauantai 18.5.2024 klo 11.34

Kun on kysytty, miksi opiskelen kirjoittamista, on jälleen aloitettava lapsuudesta. Koettakaa kestää. Yritän olla lyhytsanainen, vaikka tuskin se taaskaan onnistuu.

Lupaan, että siirrymme lähemmäs nykypäivää seuraavissa postauksissa.

Kirjoitin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisestani kaunokirjallisen tekstin yhdessä pikaharjoituksessa Avoimen yliopiston kirjoittamisen kurssilla muutamia vuosia sitten:

Lue lisää »

Sosiaalinen lisenssi - kymmenen pointtia

Lauantai 4.5.2024

Pinnalla on viime vuodet ollut sanahirviö hevosurheilun sosiaalinen lisenssi. Itsekin olen väitöskirjaani liittyvissä apurahahakemuksissa termiä käyttänyt. Mitä se tarkoittaa ja miksi siitä niin kohkataan?

1. Toiminnan sosiaalinen lisenssi on suora käännös englannista (social license to operate eli SLO).
2. Lainsäädäntö asettaa tiettyjä raameja toiminnalle, mutta sosiaalinen lisenssi tarkoittaa yhteiskunnan hyväksyntää.
3. Sen voidaan ajatella sisältävän alan toimijoiden, yhteistyökumppaneiden, suuren yleisön ja yleensäkin ympäröivän yhteisön hyväksynnän käytetyille menetelmille ja toimintatavoille esimerkiksi hevosurheilun parissa.
4. Kestävyys sen eri muodoissaan sisältyy sosiaaliseen lisenssiin.

Lue lisää »

Vahingossa ratsastajaksi?

Lauantai 20.4.2024 klo 15.39

Ei nyt ihan.

Vaikka salaratsastajaksikin minua on tituleerattu. Siitä tematiikasta olen kirjoittamassa myös esseenovellia.

Muistaneeko joku teistä lukijoista vielä aikaa, kun lapsilla oli tapana haluta kirjeenvaihtokavereita? Myös kauempana asuvien sukulaisten ja kummien kanssa saatettiin kirjoitella. Niitä kirjeitä posti kuljetti paikasta A paikkaan B.

Nykyisin sitä taidetaan kutsua etanapostiksi.

Joka tapauksessa, lapsuudessani Heinolan serkkutytöt alkoivat käydä ratsastamassa. Ja he kertoivat tallielämästä sitten kirjeissään minulle.

Lue lisää »

Kuinka yhdistää kaksi kiinnostuksen kohdettaan?

Lauantai 6.4.2024 klo 17.52

Yksinkertainen vastaus: ryhdy väitöskirjatutkijaksi!

Muutaman vuoden kokemuksella sanoisin, että tuo on aivan yhtä hyvä ajatus kuin valita ammatiksi ratsastuksenopettaja tai hevosenhoitaja vain, koska tykkää hevosista. Tai vastaavasti tarjota kirjakustantamoille romaanikäsikirjoitustaan, koska pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta.

Kyllä, olen itse viime vuosituhannella hakenut sekä ratsastuksenopettaja- että hevosenhoitajakouluun Ypäjälle. Ja tullut valittua molempiin.

Terveisiä vaan ROK-I-kurssilaisille vuodelta 1987 ja etenkin kämppäkavereille. Ja kiitokset silloisille opiston opettajille, olitte päteviä ja vaativia, perusratsastus- ja hevostaitoni koheni ansiostanne.

Lue lisää »

Hei Sinä siellä ruudun takana!

Lauantai 23.3.2024

Kiitos, että olet jo käynyt pitkin talvea vilkuilemassa työn alla olevia kotisivujani. Itse olen alkuvuoden ajan pohdiskellut bloggausta ja vähän muutakin Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijoille järjestämällä Tutki(ja) bloggaa -kurssilla. Mutta siitä ehkä myöhemmin lisää.

Lupaan, että kevään aikana kotisivuilleni aukeavat loputkin perussivut, joita olen viime ajat mielessäni muiden töiden ohessa suunnitellut.

Vielä puuttuvat lisätietoja taustastani eli Vuosien varrelta -sivu sekä Esseenovelleja -sivu. Viimeksi mainitulla sivulla tulen postaamaan silloin tällöin otteita väitöskirjaprosessin aikana kirjoittamistani hevosaiheisista kaunokirjallisista teksteistä. Ne ovat osa väitöskirjani aineistoa.

Tavoitteenani on myös julkaista hevosaiheinen autofiktiivinen esseenovellikokoelma viimeistään väitöskirjan valmistumisen yhteydessä vuonna 2026.