Komin kynästä

Ihmistieteellinen eläintutkimus ja mitä näitä on

Lauantai 19.4.2025

Hyväntuulista pääsiäislomaa niille, joilla sellainen on!

Minulla on edessä ensi viikolla Jyväskylässä lyhyt esitelmä väitöskirjastani Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran (YKES) kansainvälisessä konferenssissa.

Tuollaisiin konferensseihin haetaan mukaan lähettämällä abstrakti eli tiivistelmä omasta tarjotusta esityksestä järjestäjille. Kun kyseinen taho ilmoittaa auenneesta hausta, sitä kutsutaan nimeltä Call for papers eli CFP. Tässä tapauksessa abstrakti sai olla maksimissaan 300 sanaa pitkä. Dead line eli viimeinen jättöpäivä abstraktin lähettämiselle on joitakin kuukausia tai jopa puoli vuotta ennen kyseistä konferenssia.

Tällä kertaa esitys voi olla joko suomeksi tai englanniksi. Pysyttäydyn äidinkielessäni, koska teen väitöskirjaa suomen kielellä.

Päätös konferenssiin mukaan pääsemisestä tuli noin kuukautta ennen varsinaista tilaisuutta. Olen siis viime päivinä valmistellut esitykseni ja sen yhteydessä näytettävät PowerPoint diat kuntoon. Koska väitöskirjatyöni on vielä analyysivaiheessa, esittelen lähinnä tutkimustani yleisesti ja joitakin maistiaisia aineistostani sitaattien muodossa.

Joidenkin esitelmän pitäjien hevosiin liittyvään työhön olen tutustunut jo lähdeaineistoa etsiessäni heti väitöskirjaprosessin alkuvuosina. On siten kiinnostavaa päästä kuulemaan heidän tämänhetkisistä tutkimusaiheistaan ja ehkä tuloksistaankin. Joidenkin esitelmöitsijöiden tutkimustyö taas lienee hyvin kaukana omasta tulokulmastani.

Konferenssin otsikkona on tänä vuonna Eläintutkimuspäivät 2025: Kestävät eläinsuhteet. Oma väitöskirjaprojektini soveltuu siis hyvin teeman alle. Hevosten ja ihmisten väliset suhteet, hevosten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys ennen ja nyt, hevosten hyvinvointi sekä hevoset toimijoina ovat asioita, joita sivuan väitöskirjaprosessissani.

Apurahahauissani olen myös ilmoittanut tutkimukseni solahtavan ihmistieteellisen eläintutkimuksen kategoriaan. Minä kun pohdin kirjoittamisen lisäksi hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta sekä yhteismuotoutumista humanististen tieteiden menetelmiä hyödyntäen. Väitöstäni voitaisiin kutsua yhtä hyvin myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen tuotokseksi.

Rakkaalla varsalla on monta nimeä.

Hevosten hyvinvointimittaristo; lehmillä omansa jo käytössä

Lauantai 22.3.2025

Palaan uudelleen Hevosten hyvinvointimittaristoasiaan, se kun on herättänyt keskustelua hevospiireissä.

Viiden domainin mallissa hevosen hyvinvoinnissa siis viides pääperiaate on eläimen tunnetila. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä voimme vaikkapa kehitetyn Hevosten hyvinvointimittariston avulla opetella tunnistamaan yhä paremmin. (Mittariston lähtökohdat ovat Welfare Quality -mittaristossa (WQ), kuten aiemmassa postauksessani kerroin.)

Ainakin hevosalan keskusjärjestöjen, neuvonnan sekä maa- ja metsätalousministeriön tulisi pohtia yhdessä, kuinka asiaa viedään eteenpäin. Hevosten hyvinvointimittaristo vaatinee vuosien varrella kehittämistä ja ajantasaistamista, auditoijien (ja omavalvontaakin suorittavien) kouluttamista sekä kustannusten kurissa pitämistä hevosyrittäjille. Tai löytyisikö heille jopa tukea auditointia varten? Säästyisikö se jostain muusta (valvonnasta)?

Lue lisää »

Hevosten hyvinvointimittaristo, mikä ja miksi?

Lauantai 22.2.2025

Olen seurannut etäältä muutaman vuoden ajan Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanketta. Siinä kehitettiin hyvinvointimittaristo hevosille eurooppalaisen tutkijaverkoston luoman WelfareQuality:n (WQ) standardisoidun mittariston pohjalta.

Tuossa mittaristossa käsitellään hevosen kokemusta, aivan kuten minäkin yritän tehdä jossain määrin omassa väitöskirjatyössäni ja esseenovelleissani. Pahoittelut runsaasta linkkimäärästä, mutta hankkeen materiaalit ovat tiiviitä ja informatiivisia, joten siksi laitan ne tässäkin jakoon.

Hankewebinaareissa kuultiin innostuneita pilottitallien ihmisiä, jotka olivat saaneet ahaa-elämyksiä hevosten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun yrityksessään. Mittaristo on nähty hyvänä seuranta- ja kehittämistyökaluna omavalvonnassakin.

Kännykältä voit minimitassa vähän katsoa sitä, miltä auditointi voisi näyttää. Auditoitavat osa-alueet ovat siis hyvä ravitsemus, hyvät pito-olosuhteet, hyvä terveys ja lajityypillinen käyttäytyminen. Tarkasteltavista osa-alueista koostuu hevosen henkinen (tunne)tila. Se määrittää kokonaishyvinvoinnin tilan.

Lue lisää »

Vinkkejä joululomalle

Lauantai 14.12.2024

Näitähän sitä joka tuutista tähän aikaan vuodesta tulee. Joten hyväntuulista joulua jo nyt teille kaikille!

Hevosihmisillä ei tunnetusti ole ajankäytöllisiä ongelmia, sitä ylimääräistä aikaa kun ei ole. Mutta jos nyt kuitenkin keskusteltaisiin lomatekemisestä…

Siinä tapauksessa, että tämän vuoden kirjamessut jäivät väliin, etsi kirjastosta tai kirjakaupasta hevosaiheisia kaunokirjoja, dekkareita tai hyväntuulen romskuja. Usein nämä toki ovat käännöskirjallisuutta, valitettavasti myös käännösvirheineen (jos asiantuntija ei ole tarkistanut esimerkiksi ratsastukseen liittyvää terminologiaa). Kysy asiantuntevilta työntekijöiltä apua, jos et itse löydä sopivaa luettavaa.

Lue lisää »

Hyvinvoivia hevosia ja ihmisiä

Lauantai 7.9.2024

Hevosten ja muiden eläinten hyvinvoinnin käsitteen ajatellaan nykyisin liittyvän pidempikestoiseen tyytyväisyyteen, eikä vain esimerkiksi nälän, janon, kivun tai kylmyyden poissaoloon. Saman voi mielestäni ajatella olevan totta ihmistenkin kohdalla.

Kuinka usein hevosihmisellä on jakso, jolloin ei olisi jotain murhetta omistetusta tai hoidossa olevasta eläimestä, onkin eri asia. Vanha sanonta ”huoleton on hevoseton” pitää yhä paikkansa. (Mutta samoin on asianlaita kaiken ”omistetun” kanssa, olkoon kyseessä sitten asunto, auto tai vaikkapa oma jälkikasvu. Ja huolta voi kertyä siitäkin, jos ei omista mitään edellä mainituista!)

Jotain niin positiivista hevosten kanssa elämisessä ja työskentelyssä kuitenkin on, että moni haluaa tähän harrastukseen (tai työhön) aikaansa käyttää.

Suurin osa meistä varmasti yrittää toimia hevosten parhaaksi, joskus omankin hyvinvoinnin kustannuksella. Jos vain tiedämme, ja osaamme soveltaa käytäntöön sen, mikä on hevoselle merkityksellistä hyvinvoinnin kannalta.

Lue lisää »

Kompromisseja kohti

Lauantai 10.8.2024 klo 21.38

Tänä kesänä olympialaisten ohessa Suomessa niin hevosenomistajia kuin hevosyrittäjiä ja eläinoikeusihmisiäkin on puhuttanut hevosten hyvinvointiasetuksen muuttaminen, joka on ollut vireillä Maa- ja metsätalousministeriössä. Asetus annetaan tarkentamaan aiemmin hyväksyttyä lakia eläinten hvyinvoinnista.

Lausuntoja asetukseen on annettu useilta tahoilta eikä konflikteiltakaan ole voitu välttyä.

Yksisilmäinen asioiden tuuttaaminen ei vie lopputulosta parhaaseen mahdolliseen suuntaan missään asiassa, jos realismia ja kestävän kehityksen kaikkia aspekteja ei huomioida. Tietysti joillain tahoilla voi olla pitkän tähtäimen tavoitteena lopettaa (urheilu)hevosharrastus kokonaan, jolloin mustavalkoinen ajattelu voi olla tarkoitushakuistakin.

Lue lisää »

Sosiaalinen lisenssi - kymmenen pointtia

Lauantai 4.5.2024

Pinnalla on viime vuodet ollut sanahirviö hevosurheilun sosiaalinen lisenssi. Itsekin olen väitöskirjaani liittyvissä apurahahakemuksissa termiä käyttänyt. Mitä se tarkoittaa ja miksi siitä niin kohkataan?

1. Toiminnan sosiaalinen lisenssi on suora käännös englannista (social license to operate eli SLO).
2. Lainsäädäntö asettaa tiettyjä raameja toiminnalle, mutta sosiaalinen lisenssi tarkoittaa yhteiskunnan hyväksyntää.
3. Sen voidaan ajatella sisältävän alan toimijoiden, yhteistyökumppaneiden, suuren yleisön ja yleensäkin ympäröivän yhteisön hyväksynnän käytetyille menetelmille ja toimintatavoille esimerkiksi hevosurheilun parissa.
4. Kestävyys sen eri muodoissaan sisältyy sosiaaliseen lisenssiin.

Lue lisää »

Vahingossa ratsastajaksi?

Lauantai 20.4.2024 klo 15.39

Ei nyt ihan.

Vaikka salaratsastajaksikin minua on tituleerattu. Siitä tematiikasta olen kirjoittamassa myös esseenovellia.

Muistaneeko joku teistä lukijoista vielä aikaa, kun lapsilla oli tapana haluta kirjeenvaihtokavereita? Myös kauempana asuvien sukulaisten ja kummien kanssa saatettiin kirjoitella. Niitä kirjeitä posti kuljetti paikasta A paikkaan B.

Nykyisin sitä taidetaan kutsua etanapostiksi.

Joka tapauksessa, lapsuudessani Heinolan serkkutytöt alkoivat käydä ratsastamassa. Ja he kertoivat tallielämästä sitten kirjeissään minulle.

Lue lisää »

Kuinka yhdistää kaksi kiinnostuksen kohdettaan?

Lauantai 6.4.2024 klo 17.52

Yksinkertainen vastaus: ryhdy väitöskirjatutkijaksi!

Muutaman vuoden kokemuksella sanoisin, että tuo on aivan yhtä hyvä ajatus kuin valita ammatiksi ratsastuksenopettaja tai hevosenhoitaja vain, koska tykkää hevosista. Tai vastaavasti tarjota kirjakustantamoille romaanikäsikirjoitustaan, koska pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta.

Kyllä, olen itse viime vuosituhannella hakenut sekä ratsastuksenopettaja- että hevosenhoitajakouluun Ypäjälle. Ja tullut valittua molempiin.

Terveisiä vaan ROK-I-kurssilaisille vuodelta 1987 ja etenkin kämppäkavereille. Ja kiitokset silloisille opiston opettajille, olitte päteviä ja vaativia, perusratsastus- ja hevostaitoni koheni ansiostanne.

Lue lisää »