Komin kynästä
Väitöskirjatekstiä hiomassa - hevosia vähemmäksiLauantai 7.3.2026 Monografiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siten isompien rakenteellisten tai vähäisempienkin tekstimuokkausten jälkeen on tarkistettava käytännössä koko väitöskirjan teksti taas kertaalleen läpi. Jo vuodenvaihteen tienoilla päätin ohjaajieni suosituksesta jättää väitöskirjasta pois eräänlaisen päiväkirjamaisen autoetnografisen tarinan kenttämatkoistani. Myös toinen osio, jossa oli runsaasti hevosiin liittyviä havaintositaatteja, siirtyy tällä erää syrjään. Sen osan tarkoitus oli minun mielikuvissani alun perin viedä asioita menetelmästäni, teoriasta lähemmäs käytäntöä. Niinpä väitöskirjani rakenne alkaa olla palautumassa perinteisen mallin mukaiseksi post-laadullisuuden hengestä huolimatta. Helpommalla olisin päässyt, jos olisin heti alunperin tyytynyt noudattamaan tarkemmin tutkimuskirjoittamisen konventioita… |
|
Avainsanat: väitöskirja, hevonen, monilajinen etnografia, vuorovaikutus, kirjoittaminen |
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus - hienoja sanojaLauantai 27.12.2025 Tässä vaiheessa vuotta kiitän, että olette olleet seurassani tähän asti! Ja tervetuloa uudet lukijat matkaan! Olisin ilahtunut, jos kävisitte näppäämässä kotisivuille tullessanne oikean alareunan evästekeksistä päälle analytiikkaseurannan (löytyy listan lopusta). Näin tietäisin paremmin, mikä sivuilla vetää lukijoita. Mutta takaisin otsikon aiheeseen. Yliopistojen yhtenä tehtävänä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus (YVV). Ja aina kun haen apurahoja, kysytään tutkimuksen vaikuttavuuden perään. |
|
Avainsanat: yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus, esseenovelli, väitöskirja, hevonen |
Ratsastus - lajien runsauttaLauantai 18.10.2025 Nykyisin ei tarvitse valita enää vain koulu-, este- tai kenttäratsastuksen välillä. Lajivalikoima on runsas jo ihan Suomessakin, puhumattakaan ulkomaista. Tähän viittasinkin aiemmin lomatunnelmaisissa Hevostellen -postauksissani. Hevosmatkailun lisääntyminen tarkentaa käsitystä siitä, minkälainen hevoskulttuuri meillä ja muualla on tänä päivänä. Toki internetinkin välityksellä erilaiset hevosten käsittelymenetelmät, hoito-, ruokinta-, lääkintä- ja pitotavat sekä enemmän tai vähemmän leikkimieliset harjoitukset ja kisailut leviävät maahamme. |
|
Avainsanat: ratsastus, hevonen, vuorovaikutus, lännenratsastus, valmennus |
Vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattuaLauantai 4.10.2025 Onneksi väitöskirjatyöni ei ole ollut pelkkää teoriaa. Olen saanut nähdä ja kokea paljon teidän havainnoitavien kanssa, niin hevosten kuin ihmistenkin. Eteen on tullut vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua, niin sanoakseni. Väitöskirjasta ja esseenovellikokoelmasta viimeistään selvinnee, mitä vanhalla fraasilla uusissa puitteissa tarkoitan! Olen työni aikana kohdannut erityylistä vuorovaikutusta hevosen ja ihmisen välillä; varovaista, ronskia, arkipäiväistä, toista huomioimatonta tai erityisen hyvin lukevaa sekä ainakin herkkää, tunnustelevaa ja määrätietoista. Välillä on oltu enemmän tarkkailuasemissa puolin ja toisin, toisinaan taas ymmärretty toisen ajatuksia niin hyvässä kuin pahassakin pitkällä kokemuksella. |
|
Avainsanat: vuorovaikutus, yhteismuotoutuminen, hevonen, väitöskirja, tekoäly |
Jäähallilla ja MessukeskuksessaLauantai 2.11.2024 klo 10.34 Väitöskirjatyöhöni liittyvä havainnointi on palauttanut paljon muistoja mieleen. Moni hevosihminen kävi viime viikolla Helsingin jäähallilla Helsinki International Horse Showssa (HIHS), tuttavallisemmin Hississä. Olin siellä minäkin (kiitos hyvästä seurasta asianosaisille). Maailmancupin esteet olivat edelleen isoja (160cm). Hienoja suorituksia tuli nähtyä ja myös mielenkiintoisia varusteita. Markkinatalous kyllä kehittää tarpeita. Toivottavasti hevosen hyvinvointi pysyy kuitenkin siinäkin kärkenä. Olen ensimmäisen kerran ollut paikalla tuossa Suomen (este)ratsastuksen lippulaivakilpailussa talkoolaisen ominaisuudessa ehkä vuonna 1990 Messukeskuksessa. Tuonnehan HIHS palaa uudella ajankohdalla keväällä 2026. Kai se on mentävä sinne taas fiilistelemään. |
|
Avainsanat: väitöskirja, HIHS, maatalous-metsätieteellinen tdk, Sampsa, vuorovaikutus |
Turvaliivissä kiinniLauantai 19.10.2024 Itse putosin tänä vuonna hevosen selästä ensimmäisen kerran varmaan kymmeneen vuoteen. Seurauksena aivotärähdys ja niskan retkahdus. Voin kertoa, ettei sattunut ainakaan yhtään vähempää kuin nuorempana. Omaa ikääntyvää ja yhä helpommin mitättömissäkin tapaturmissa loukkaantuvaa kehoa suojatakseni päädyin minäkin siis siihen, että turvaliivi olisi fiksu hankinta. MIPS turvakypärän olin jo ostanut noin vuosi aiemmin. Ja nyt sekin piti uusia pään jäiseen maahan iskeytymisen vuoksi. Ensin ajattelin mennä siitä, missä aita on matalin, ja ostaa samanlaisen turvaliivin, jonka viime vuonna näin tositoimissa paukahtavan. Kun se kerran toimi. Sitten kävin ratsastusvarusteliikkeessä tutustumassa vaihtoehtoihin ja tyköistuva paukkuliivi alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Turvataso oli korkein eli luokka 3. Toki se ei teräviltä esineiltä suojaa, kuten palaliivi. Tai raajoja – mutta varmasti on tyhjää parempi. |
|
Avainsanat: putoaminen, turvaliivi, turvakypärä, lännenratsastus, vuorovaikutus |
Hyvinvoivia hevosia ja ihmisiäLauantai 7.9.2024 Hevosten ja muiden eläinten hyvinvoinnin käsitteen ajatellaan nykyisin liittyvän pidempikestoiseen tyytyväisyyteen, eikä vain esimerkiksi nälän, janon, kivun tai kylmyyden poissaoloon. Saman voi mielestäni ajatella olevan totta ihmistenkin kohdalla. Kuinka usein hevosihmisellä on jakso, jolloin ei olisi jotain murhetta omistetusta tai hoidossa olevasta eläimestä, onkin eri asia. Vanha sanonta ”huoleton on hevoseton” pitää yhä paikkansa. (Mutta samoin on asianlaita kaiken ”omistetun” kanssa, olkoon kyseessä sitten asunto, auto tai vaikkapa oma jälkikasvu. Ja huolta voi kertyä siitäkin, jos ei omista mitään edellä mainituista!) Jotain niin positiivista hevosten kanssa elämisessä ja työskentelyssä kuitenkin on, että moni haluaa tähän harrastukseen (tai työhön) aikaansa käyttää. Suurin osa meistä varmasti yrittää toimia hevosten parhaaksi, joskus omankin hyvinvoinnin kustannuksella. Jos vain tiedämme, ja osaamme soveltaa käytäntöön sen, mikä on hevoselle merkityksellistä hyvinvoinnin kannalta. |
|
Avainsanat: hyvinvointi, hevonen, ihminen, vuorovaikutus, tutkimus |
Autoetnografia, täh?!Lauantai 13.7.2024 klo 17.06 Miksi tutkijoiden pitää puhua niin vaikealla kielellä, ettei siitä tajua mitään. Ainakaan, jos ei pysty tallilla täysin keskittymään kuuntelemaan suullista selostusta. Tai jos tutkija ei osaa selkokielistää tutkimustansa maallikolle. Esimerkiksi autoetnografia tarkoittaa tutkimuksessani sitä, että havainnoin itseäni vuorovaikutuksessa ratsuhevosen kanssa. Yritän tekemisieni lomassa havaita ja painaa mieleeni tilanteita, eleitä ja ymmärryksen tai väärinymmärryksen hetkiä lajien välillä. Kirjoitan havaintomuistiinpanot jälkikäteen ylös. Usein kirjoittamiseen kuluu jopa noin kolmannes siitä ajasta, mitä itse hevostelu on vienyt. Yllättävän paljon sitä muistaa, vaikkei jokaista hevosen korvan liikahdusta, sieraimen rutistusta tai hännän huiskausta tietenkään saa talteen. |
|
Avainsanat: autoetnografia, etnografia, vuorovaikutus, moniaistinen, kokemus |
Osallistutko tutkimukseeni?Lauantai 29.6.2024 Olen viime ja tänä vuonna kiertänyt eri puolilla Suomea ja vähän muuallakin Euroopassa havainnoimassa hevosten ja ihmisten vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista. Suurimmaksi osaksi olen tarkkaillut muiden ihmisten ja heidän ratsuhevostensa olemista ja tekemistä. Tuota vuorovaikutusta on tapahtunut sekä maasta että selästä käsin. Eli kun puhun tässäkin blogissa joskus monilajisesta etnografiasta tutkimusmenetelmänä, tarkoitan selkokielellä sitä, kuinka havainnoin kahden eri lajin (hevonen ja ihminen) elämää. Yleensä etnografiaa tehdään pitkäkestoisesti, mutta itselläni on tässä tutkimuksessa usein yksittäisiä, joskus hyvinkin lyhytkestoisia havainnointitapahtumia. |
|
Avainsanat: etnografia, zoografia, havainnointi, pseudonymisointi, vuorovaikutus |
Vahingossa ratsastajaksi?Lauantai 20.4.2024 klo 15.39 Ei nyt ihan. Vaikka salaratsastajaksikin minua on tituleerattu. Siitä tematiikasta olen kirjoittamassa myös esseenovellia. Muistaneeko joku teistä lukijoista vielä aikaa, kun lapsilla oli tapana haluta kirjeenvaihtokavereita? Myös kauempana asuvien sukulaisten ja kummien kanssa saatettiin kirjoitella. Niitä kirjeitä posti kuljetti paikasta A paikkaan B. Nykyisin sitä taidetaan kutsua etanapostiksi. Joka tapauksessa, lapsuudessani Heinolan serkkutytöt alkoivat käydä ratsastamassa. Ja he kertoivat tallielämästä sitten kirjeissään minulle. |
|
Avainsanat: ratsastus, hevonen, kirjoittaminen, vuorovaikutus, esseenovelli |
