Itse putosin tänä vuonna hevosen selästä ensimmäisen kerran varmaan kymmeneen vuoteen. Seurauksena aivotärähdys ja niskan retkahdus. Voin kertoa, ettei sattunut ainakaan yhtään vähempää kuin nuorempana.

Omaa ikääntyvää ja yhä helpommin mitättömissäkin tapaturmissa loukkaantuvaa kehoa suojatakseni päädyin minäkin siis siihen, että turvaliivi olisi fiksu hankinta. MIPS turvakypärän olin jo ostanut noin vuosi aiemmin. Ja nyt sekin piti uusia pään jäiseen maahan iskeytymisen vuoksi.

Ensin ajattelin mennä siitä, missä aita on matalin, ja ostaa samanlaisen turvaliivin, jonka viime vuonna näin tositoimissa paukahtavan. Kun se kerran toimi.

Sitten kävin ratsastusvarusteliikkeessä tutustumassa vaihtoehtoihin ja tyköistuva paukkuliivi alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Turvataso oli korkein eli luokka 3. Toki se ei teräviltä esineiltä suojaa, kuten palaliivi. Tai raajoja – mutta varmasti on tyhjää parempi.

Mutta mikä merkki ja sitä kautta liivin leikkaus minulle parhaiten sopisivat? Ja mikä koko? Ja pituusvaihtoehto? Valmistajan kokotaulukosta ei paljon apua ollut. Hinnat näyttivät samoilta joka liikkeessä.

Tässä yhteydessä kiitos kaikkiin lukemattomiin kysymyksiini tyynesti vastanneille myyjille useassa eri paikassa. Lisäksi M-koko testipaukautettiin päälleni, mikä sai minut vakuuttumaan liivin niskaakin suojaavalta vaikutukselta.

Sain lopulta päätöksen tehtyä ja paukkuliivin henkariini. Ennakkoluulot siis murrettu. Eteisessä kallis turvavaruste olikin ripustettuna pari ratsastuskertaani. Unohtui ottaa mukaan tallille.

Ensimmäisellä turvaliivini käyttökerralla roikuin ratsastuksen jälkeen jo hevosen kyljellä maahan tulossa, kun muistin, että olen yhä kiinni hihnassa. Niin huomaamaton paukkuliivi oli ratsastaessa ollut, että oli päässyt unohtumaan. Minä kun siis hikoilen runsaasti ilman turvaliiviäkin, joten siinä ei ollut mitään uutta.

Onnistuin kömpimään takaisin hevosen selkään, kiitos hienosti paikallaan pysyneen ratsun. Irrotin itseni ja otin satulasta laskeutumisen uusiksi. Automatisointi tässäkin asiassa vei hetken, mutta varmasti tuo ensimmäisen kerran säikähdys nopeutti oppimista!

Ja onneksi netistä löytyi video tai pari, jotka näyttävät, kuinka hihna kiinnitetään myös lännensatulaan. Tästä oli hyötyä USA:n havainnointimatkallani.

Ja kyllä, jonkinlaista turvallisuuden tunnetta liivi tuo varmasti mukanaan. Aivan kuten turvajalustimetkin, joihin ei jää pudotessaan niin helposti kiinni.

Olkoon tuo fiilis osin valheellistakin, mutta jos se auttaa ratsastajaa rentoutumaan hevosen selässä, se voi johtaa parempaan vuorovaikutukseen ja stressittömämpään ratsastuskokemukseen. Molemmille ratsukon osapuolille.