Komin kynästä

Ihmistieteellinen eläintutkimus ja mitä näitä on

Lauantai 19.4.2025

Hyväntuulista pääsiäislomaa niille, joilla sellainen on!

Minulla on edessä ensi viikolla Jyväskylässä lyhyt esitelmä väitöskirjastani Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran (YKES) kansainvälisessä konferenssissa.

Tuollaisiin konferensseihin haetaan mukaan lähettämällä abstrakti eli tiivistelmä omasta tarjotusta esityksestä järjestäjille. Kun kyseinen taho ilmoittaa auenneesta hausta, sitä kutsutaan nimeltä Call for papers eli CFP. Tässä tapauksessa abstrakti sai olla maksimissaan 300 sanaa pitkä. Dead line eli viimeinen jättöpäivä abstraktin lähettämiselle on joitakin kuukausia tai jopa puoli vuotta ennen kyseistä konferenssia.

Tällä kertaa esitys voi olla joko suomeksi tai englanniksi. Pysyttäydyn äidinkielessäni, koska teen väitöskirjaa suomen kielellä.

Päätös konferenssiin mukaan pääsemisestä tuli noin kuukautta ennen varsinaista tilaisuutta. Olen siis viime päivinä valmistellut esitykseni ja sen yhteydessä näytettävät PowerPoint diat kuntoon. Koska väitöskirjatyöni on vielä analyysivaiheessa, esittelen lähinnä tutkimustani yleisesti ja joitakin maistiaisia aineistostani sitaattien muodossa.

Joidenkin esitelmän pitäjien hevosiin liittyvään työhön olen tutustunut jo lähdeaineistoa etsiessäni heti väitöskirjaprosessin alkuvuosina. On siten kiinnostavaa päästä kuulemaan heidän tämänhetkisistä tutkimusaiheistaan ja ehkä tuloksistaankin. Joidenkin esitelmöitsijöiden tutkimustyö taas lienee hyvin kaukana omasta tulokulmastani.

Konferenssin otsikkona on tänä vuonna Eläintutkimuspäivät 2025: Kestävät eläinsuhteet. Oma väitöskirjaprojektini soveltuu siis hyvin teeman alle. Hevosten ja ihmisten väliset suhteet, hevosten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys ennen ja nyt, hevosten hyvinvointi sekä hevoset toimijoina ovat asioita, joita sivuan väitöskirjaprosessissani.

Apurahahauissani olen myös ilmoittanut tutkimukseni solahtavan ihmistieteellisen eläintutkimuksen kategoriaan. Minä kun pohdin kirjoittamisen lisäksi hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta sekä yhteismuotoutumista humanististen tieteiden menetelmiä hyödyntäen. Väitöstäni voitaisiin kutsua yhtä hyvin myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen tuotokseksi.

Rakkaalla varsalla on monta nimeä.

Hyvinvoivia hevosia ja ihmisiä

Lauantai 7.9.2024

Hevosten ja muiden eläinten hyvinvoinnin käsitteen ajatellaan nykyisin liittyvän pidempikestoiseen tyytyväisyyteen, eikä vain esimerkiksi nälän, janon, kivun tai kylmyyden poissaoloon. Saman voi mielestäni ajatella olevan totta ihmistenkin kohdalla.

Kuinka usein hevosihmisellä on jakso, jolloin ei olisi jotain murhetta omistetusta tai hoidossa olevasta eläimestä, onkin eri asia. Vanha sanonta ”huoleton on hevoseton” pitää yhä paikkansa. (Mutta samoin on asianlaita kaiken ”omistetun” kanssa, olkoon kyseessä sitten asunto, auto tai vaikkapa oma jälkikasvu. Ja huolta voi kertyä siitäkin, jos ei omista mitään edellä mainituista!)

Jotain niin positiivista hevosten kanssa elämisessä ja työskentelyssä kuitenkin on, että moni haluaa tähän harrastukseen (tai työhön) aikaansa käyttää.

Suurin osa meistä varmasti yrittää toimia hevosten parhaaksi, joskus omankin hyvinvoinnin kustannuksella. Jos vain tiedämme, ja osaamme soveltaa käytäntöön sen, mikä on hevoselle merkityksellistä hyvinvoinnin kannalta.

Lue lisää »

Kompromisseja kohti

Lauantai 10.8.2024 klo 21.38

Tänä kesänä olympialaisten ohessa Suomessa niin hevosenomistajia kuin hevosyrittäjiä ja eläinoikeusihmisiäkin on puhuttanut hevosten hyvinvointiasetuksen muuttaminen, joka on ollut vireillä Maa- ja metsätalousministeriössä. Asetus annetaan tarkentamaan aiemmin hyväksyttyä lakia eläinten hvyinvoinnista.

Lausuntoja asetukseen on annettu useilta tahoilta eikä konflikteiltakaan ole voitu välttyä.

Yksisilmäinen asioiden tuuttaaminen ei vie lopputulosta parhaaseen mahdolliseen suuntaan missään asiassa, jos realismia ja kestävän kehityksen kaikkia aspekteja ei huomioida. Tietysti joillain tahoilla voi olla pitkän tähtäimen tavoitteena lopettaa (urheilu)hevosharrastus kokonaan, jolloin mustavalkoinen ajattelu voi olla tarkoitushakuistakin.

Lue lisää »