Tänä kesänä olympialaisten ohessa Suomessa niin hevosenomistajia kuin hevosyrittäjiä ja eläinoikeusihmisiäkin on puhuttanut hevosten hyvinvointiasetuksen muuttaminen, joka on ollut vireillä Maa- ja metsätalousministeriössä. Asetus annetaan tarkentamaan aiemmin hyväksyttyä lakia eläinten hvyinvoinnista.

Lausuntoja asetukseen on annettu useilta tahoilta eikä konflikteiltakaan ole voitu välttyä.

Yksisilmäinen asioiden tuuttaaminen ei vie lopputulosta parhaaseen mahdolliseen suuntaan missään asiassa, jos realismia ja kestävän kehityksen kaikkia aspekteja ei huomioida. Tietysti joillain tahoilla voi olla pitkän tähtäimen tavoitteena lopettaa (urheilu)hevosharrastus kokonaan, jolloin mustavalkoinen ajattelu voi olla tarkoitushakuistakin.

Muuan muassa inflaatio, korkojen nousu, Ukrainassa käytävä sota ja alv:n korotukset kaikki ovat lisänneet tai lisäävät kustannuspaineita talliyrityksissä ja sitä kautta hevosten omistajien ja ratsastajien pussilla. Onkin hyvä miettiä tarkasti hyötyjen ja haittojen suhdetta, jos esitetään lisäkustannuksia tallinpitäjille. Riittävät siirtymäajat ovat välttämättömiä.

Samalla hevosihmisten on tiedostettava, että liian monella hevosella on tänä päivänä esimerkiksi vatsahaavoja. Joten jottain pittää tehhä.

Kehitys tapahtuu väistämättä pienin askelin ja lainsäädäntö asetuksineen on siihen hyvä renki. Kompromisseihin on kuitenkin oltava valmiutta joka taholla. Meillä ei nimittäin ole hyvinvoivia hevosia ilman fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivia ihmisiä niiden ympärillä.

Hevosten kouluttaminen, niiden elinolosuhteet, rehut sekä eläinlääketiede ovat kehittyneet merkittävästi neljässäkymmenessä vuodessa, joka on suunnilleen oman hevosnaisurani pituus.

Muutos on varmaa jatkossakin hevosten ja hevosihmisten elämässä. Toivottavasti molempien hyödyksi.

PS. Tässä esimerkkinä vuonna 2013 tehty Hippoksen opas hyvästä hevosenpidosta. Uudempaa en vielä löytänyt, toivottavasti sellainen on tulossa ensi vuonna uuden lainsäädännön mukaisena.