Komin kynästä

Kirjailijan tulot

Lauantai 18.4.2026

Kirjailijaliiton mukaan niin sanotun ammattikirjailijan vuoden kaunokirjallisen työtulon mediaani (keskimmäinen arvo) on viimeisimmän tutkimuksen mukaisesti noin 3 000 €. Siis vuodessa! Ja se sisältää myös lainauskorvaukset, kirjailijana esiintymisen ja kirjoittamisen opettamisen yms. Lisäksi samainen kirjailija saa vuosittain noin 8 000 € (mediaani) apurahoja kirjoittamiseensa.

Eli todellisuudessa vain pieni joukko bestseller-kirjailijoita voi elää pelkästään kirjojen kirjoittamisella Suomessa. Vertailun vuoksi USA:n kokoisessa maassakin vain 10 % kirjoista myy yli 1500 kappaletta. Suomessa ei olla muistaakseni edes tuolla tasolla.

Vetoankin ihan suoraan jo tässä yhteydessä, että ostat suoraan minulta tietokirjallisen tarinakirjani eli kokoelman autofiktiivisiä esseenovelleja hevosista ja hevosihmisistä. Lähiaikoina alkaa kirjani ennakkomyynti täällä kotisivuillani. Tuet samalla tekemääni työtä hevoshahmoja sisätävän kirjan kirjoittajana aikuisille lukijoille.

Saan itse myymistäni kirjoista hieman enemmän kuin sen noin 3 € tekijänoikeuspalkkiota/myyty kirja (minkä kustantamo tilittää minulle heidän myymistään kirjoista myyntiä seuraavana vuonna). Tuo noin 3 €/kirja jää siis tulokseni, jos ostat kirjani jotain muuta kautta kuin suoraan minulta.

Suurinta osaa kirjailijoista ei lasketa ammattikirjailijoiksi ja he saavat tekijänoikeuspalkkioita tekemästään (ehkä vuosien) työstä vain muutaman satasen tai hyvässä lykyssä tuhatlappusen vuodessa. Kirjailijoiden saamat lainauskorvaukset kirjastoista lainatuista teoksistaan ovat useilla vain kymppejä vuodessa.

Suurin osa suomalaisista kirjailijoista kirjoittaa siten muiden töiden ohessa, koska on pakko. Tästä johtunee ainakin osin viime aikojen keskustelu esimerkiksi kirjailijoiden suoratoistopalveluiden äänikirjoistaan saamista minimaalisista korvauksista (keskimäärin 0,52 €/teos).

Joka tapauksessa kirjojen – olkoon kyseessä sitten esimerkiksi romaani, oppikirja tai tietokirja – kirjoittaminen on enemmänkin ”rakkaudesta lajiin” teko.

Toivon kuitenkin, että jatkossa markkinoilla olisi enemmän hevosaiheisia kirjoja aikuisille lukijoille. Tarinallisia tietokirjoja, mutta myös viihderomaaneja tai vaikkapa dekkareita. Joissa olisi faktat suunnilleen oikein.

Väitöstutkimus ja sen konkretisoituminen

Lauantai 4.4.2026

Väitöskirjaprosessin kuluessa on tullut selväksi, että hevosten hyvinvointiasiat ovat tutkimuksessani monella tapaa esillä. Havaitsin myös, etten voi vastata tutkimuskysymyksiini ilman tarkempaa perehtymistä etenkin hevosen kognitiota ja aisteja käsittelevään tutkimukseen. Kognitio tarkoittaa tiivistetysti kaikkia tiedon hankkimiseen ja käsittelemiseen liittyviä toimintoja.

Soveltava etologia (kesyeläinten käyttäytymisen tutkimus) ja aistit nousevat lopputulokseen sekä tutkimuskysymyksien että valittujen aineistonkeruumenetelmien eli monilajisen (auto)etnografian ja kirjoittamisen takia.

Toivottavasti edellä mainituista teemoista on iloa myös teille lukijoille, kun tutkimukseni valmistuu ja esseenovellikokoelmani julkaistaan.

Lue lisää »

Hevosmaailma ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Lauantai 21.3.2026

Esseenovellini ovat autofiktiivisiä, kuten olen aiemmin kertonut, mikä osaltaan suojelee tutkittavia ja itseäni; tarinat ovat sekoitus faktaa ja fiktiota. 

Tarkoitukseni on ollut huomioida myös ajallinen konteksti esseenovelleissani, jotka käsittelevät eri aikakausia. Se, mikä nykyisin ei ole sallittua tai toivottua, saattoi olla normaalia, silloisen (parhaan) tiedon mukaan toimittua esimerkiksi neljäkymmentä vuotta sitten.

Koska väitöstutkimuksessani havainnoin todellisia ihmisiä ja hevosia, heidän arkeaan, minun täytyy olla havainnoitavien luottamuksen arvoinen.

Nykykeskustelu hevosurheilun yhteiskunnallisesta hyväksynnästä eli sosiaalisesta lisenssistä on nostanut pintaan tiedon tarpeen lisääntymisen ja käytäntöön jalkauttamisen kestävällä tavalla.

Lue lisää »

Väitöskirjatekstiä hiomassa - hevosia vähemmäksi

Lauantai 7.3.2026

Monografiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siten isompien rakenteellisten tai vähäisempienkin tekstimuokkausten jälkeen on tarkistettava käytännössä koko väitöskirjan teksti taas kertaalleen läpi.

Jo vuodenvaihteen tienoilla päätin ohjaajieni suosituksesta jättää väitöskirjasta pois eräänlaisen päiväkirjamaisen autoetnografisen tarinan kenttämatkoistani. Myös toinen osio, jossa oli runsaasti hevosiin liittyviä havaintositaatteja, siirtyy tällä erää syrjään. Sen osan tarkoitus oli minun mielikuvissani alun perin viedä asioita menetelmästäni, teoriasta lähemmäs käytäntöä.

Niinpä väitöskirjani rakenne alkaa olla palautumassa perinteisen mallin mukaiseksi post-laadullisuuden hengestä huolimatta. Helpommalla olisin päässyt, jos olisin heti alunperin tyytynyt noudattamaan tarkemmin tutkimuskirjoittamisen konventioita…

Lue lisää »

Kirja ja sen rakenne

Lauantai 21.2.2026

Olin miettinyt ennen esseenovellien kirjoittamisen aloittamista hieman, mitä minun kohdallani tekstien autofiktiivisyys tarkoittaa.

Päädyin alun pohdintojen jälkeen siihen, että noin 45 vuoden hevoselämäkertani on kokoelmani kehyksenä. Hyvin pian selvisi, että edellä mainitusta syystä pitkäaikaisen ratsuni ja kilpakumppanini Oden Hillin tarinasta tulee sisäkertomus kokoelmalle.

Mutta ei huolta, väitöstutkimuksen aikana keräämäni havaintoaineisto on vaikuttanut monin tavoin tutkimusprosessin aikana, vaikka esseenovelleja kirjaimellisesti lukiessa voisi joskus muuta luulla.

Autofiktiotahan ei tule lukea totuutena, vaikka siellä täytyy olla riittävästi tositapahtumiin perustuvia kohtia ja ihmisiä. Näin ollen esimerkiksi esseenovellikokoelmassa esiintyvät Katri, minä, tyttö tai nainen ja kirjoittaja-Katri ovat kuitenkin erillisiä hahmoja.

Lue lisää »

Esseenovellikokoelma kirjaksi

Lauantai 7.2.2026

Kaiken mennessä suunnitellusti, hevosaiheinen kirjani julkaistaan alkusyksystä! Palaan tähän tematiikkaan vielä useampaan kertaan eri näkökulmista tämän vuoden aikana.

Kuten blogini vakilukijat tietävät, olen kirjoittanut viime vuosina väitöskirjani aineistoksi lyhyempiä ja vähän pidempiä tarinallisia tekstejä. Näistä olen tarjoillut kotisivuillani makupaloja Esseenovelleista -sivullani.

Tänne kotisivuilleni on päätynyt ja päätyy kulloisenkin hetken versiosta muutama kappaleen verran tekstiä. Ei siis välttämättä juuri se väitöskirjassa siteerattu pätkä tai julkaistavan kirjan osa.

Lue lisää »

Julkaisuehdotus - mikä se on?

Lauantai 10.1.2026

Kuten aiemmin kerroin, osallistuin viime keväänä tietokirjakurssille. Siellä opettelimme muun muassa tekemään julkaisuehdotuksen kustantamolle suunnittelemastamme kirjasta. Minun tapauksessani kyse oli tarinallisesta tietokirjasta hevosaiheesta.

Julkaisuehdotus on käytännössä myyntikirje kustantamolle. Se on vähän kuin työhakemus (jossa on hakukirje ja CV eli ansioluettelo).

Julkaisuehdotuksessakin on usein ensin lyhyt maksimissaan sivun mittainen kirje valitulle kustantamolle/kustannustoimittajalle. Siinä on kerrottava tiiviisti kirjasta ja kirjoittajasta sekä kirjan kohderyhmästä ja mahdollisista ideoista markkinointiin. On myytävä kirja – ja kirjailija.

Lue lisää »

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus - hienoja sanoja

Lauantai 27.12.2025

Tässä vaiheessa vuotta kiitän, että olette olleet seurassani tähän asti! Ja tervetuloa uudet lukijat matkaan!

Olisin ilahtunut, jos kävisitte näppäämässä kotisivuille tullessanne oikean alareunan evästekeksistä päälle analytiikkaseurannan (löytyy listan lopusta). Näin tietäisin paremmin, mikä sivuilla vetää lukijoita.

Mutta takaisin otsikon aiheeseen.

Yliopistojen yhtenä tehtävänä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus (YVV). Ja aina kun haen apurahoja, kysytään tutkimuksen vaikuttavuuden perään.

Lue lisää »

Kustantamojen kanssa

Lauantai 13.12.2025

Suurten kustantamojen lisäksi Suomessa on paljon pieniä tai pienehköjä kustantamoja. Onkin tärkeätä valita omalle kirjalleen sopivimmat, jotka julkaisevat kyseisen tyyppistä kirjallisuutta, kun miettii mitä kustantamoja lähestyy julkaisuehdotuksellaan (palaan tuohon dokumenttiin ensi vuonna).

Kustantamot saavat kertomansa mukaan noin 1000 kirjan käsikirjoitusta vuosittain, jopa enemmänkin. Näistä yksittäisiä tai joitakin kymmeniä kukin kustantamo päätyy julkaisemaan.

Kustannuspäätöksen tekemisen jälkeen kuluu helposti vuosi tai enemmänkin ennen kuin kirja on lukijansa käsissä. Kirjailijan ja kustannustoimittajan lisäksi työtä tekevät esimerkiksi graafikko ja taittaja sekä kustantamon markkinointi- ja myyntiosasto (jos sellaisia on).

Lue lisää »

Tutkimuskirjoittaminen

Lauantai 1.11.2025

Huomasin, etten ole kirjoittanut vähään aikaan – kirjoittamisesta!

Olen kyllä tuottanut paljon tekstiä viimeisen puolen vuoden aikana. Siis lähinnä tehnyt tutkimuskirjoittamista. Siinähän on omat sääntönsä.

Esimerkiksi opinnäytetyön rakenne ja ulkoasu voi olla määritelty tarkasti oppilaitoksessa, jopa kirjasinten fonttia ja rivivälejä myöten.

Lue lisää »

Vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua

Lauantai 4.10.2025

Onneksi väitöskirjatyöni ei ole ollut pelkkää teoriaa. Olen saanut nähdä ja kokea paljon teidän havainnoitavien kanssa, niin hevosten kuin ihmistenkin.

Eteen on tullut vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua, niin sanoakseni. Väitöskirjasta ja esseenovellikokoelmasta viimeistään selvinnee, mitä vanhalla fraasilla uusissa puitteissa tarkoitan!

Olen työni aikana kohdannut erityylistä vuorovaikutusta hevosen ja ihmisen välillä; varovaista, ronskia, arkipäiväistä, toista huomioimatonta tai erityisen hyvin lukevaa sekä ainakin herkkää, tunnustelevaa ja määrätietoista. Välillä on oltu enemmän tarkkailuasemissa puolin ja toisin, toisinaan taas ymmärretty toisen ajatuksia niin hyvässä kuin pahassakin pitkällä kokemuksella.

Lue lisää »

Analyysi

Lauantai 20.9.2025

Olen tuottanut tähänastisten väitöskirjavuosieni aikana valtaisan määrän kirjallista aineistoa, kuten aiemmin jo kerroin. Siis ihan itse kirjoittamaani (havaintomuistiinpanot, esseenovellit, tutkimuspäiväkirja). Ei ollut siten valmista dataa tai jonkun muun kirjoittamaa romaania, jota olisin tutkinut.

Tiedustelinkin väitöskirjani pääohjaajalta heti tohtorikoulutusohjelmaan päästyäni, että jos teen noin, niin voiko itse väitöskirja (minun tapauksessani monografia) olla sitten lyhyempi. Hän vastasi, että voi.

Ei väitöskirjasta näytä minimittainen nyt kuitenkaan tulevan.

Keväällä päätin muun muassa mitä esseenovellien versioita tulen käsittelemään analysoidessani materiaalia. Vaikka kehittelenkin vielä tekstejäni julkaisutarkoitusta varten, niin analyysi päättyy tietyn päivämäärän versioon kokoelmasta.

Lue lisää »

Hevostellen ja työskennellen Suomessa

Lauantai 6.9.2025

Tein väitöskirjaprojektini aikana kenttämatkoja ympäri Suomea, kuten tämän blogin seuraajat tietävät. Nyt on havainnoinnit suoritettu, vaikka varmasti lopun elämääni tarkkailen tilanteita hevosten kanssa sillä silmällä.

Paljon jäi kuitenkin käymättä kiinnostavia hevospaikkoja. Myös sellaisia, joihin jossain uusien ihmisten tapaamisissa (vaikkapa maatalousnäyttely Farmarissa) alustavasti vähän lupailinkin mennä, jos kyseiselle suunnalle reissuja osuisi.

Varmasti monia mielenkiintoisia tapoja toimia hevosten kanssa jäi tutustumatta. Mutta on myönnettävä, että rajansa se tuli vastaan minunkin kenttämatkoilleni väitöskirjatyötä varten. Toki varsan syntymästä hevosen lopettamiseen asti olen saanut hevosten elämänkaarta seurata erittäin monipuolisesti.

Lue lisää »

Hevostellen muilla mantereilla, osa II

Lauantai 9.8.2025

Amerikan mantereella on monenlaista hevoskulttuuria. Esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa (= Yhdysvallat = The United States of America = USA) puhutaan englantilaisesta ratsastuksesta, kun tarkoitetaan käytännössä tätä meille tutuinta ratsastustyyliä ja varustusta.

Lännenratsastus taas lienee kaikille vähintään vanhoista elokuvista tuttua. Se pohjautuu amerikkalaisilla karjatiloilla tehtävään työskentelyyn. Sieltä tulevat perusteet niin cowboyn kuin hevosenkin varusteille lajissa – vielä nykyisinkin. Tosin ratsastuskypärään on tänä päivänä viriteltävissä lännenlieri tai valittavissa suoraan turvacowboyhattu (vrt. turvaratsastuskypärä).

USA:sta löytyy myös vapauteen päästettyjen tai karanneiden kesyhevosten jälkeläisten muodostamia niin sanottuja villihevoslaumoja, joita mustangeiksikin vähän virheellisesti kutsutaan.

Lue lisää »

Artikkeli- vai monografiaväitöskirja; suomeksi vai englanniksi

Lauantai 28.6.2025

On kysytty teenkö artikkeliväitöskirjaa vai monografiaa. En kirjoita artikkelikokoelmaa, jossa on (toisaalla) julkaistujen tieteellisten artikkelien lisäksi yhteenveto-osa. Teen monografian. Eli yhtenäisen teoksen, joka julkaistaan vasta koko työn valmistuttua.

Miksi näin?

Oletan, että minun aineistollani ja tavoitteillani on järkevämpää kirjoittaa yksi kokonaisuus. Siis sen sijaan, että tuottaisin kolmesta viiteen erillistä artikkelia aiheestani vuosien varrella ja lopuksi sitoisin ne yhteen.

Yksi syy tähän on, että keräsin aineistoni itse melko pitkän ajan kuluessa, enkä käyttänyt valmista aineistoa.

Lue lisää »

Mitä tohtorikoulutus pitää sisällään?

Lauantai 17.5.2025

On kysytty, mitä ihmettä tohtoriopiskelija oikein tekee neljä vuotta tai pidempään… No, nythän on useimmissa yliopistoissa päätetty, ettei jatko-opiskelija enää työskentele rahoitettuna kuin kolme–neljä vuotta.

Tutkintovaatimuksia on nimittäin tehokkuuden nimissä lievennetty jo aiemmin opinnäytetyön osalta maisteriopiskelijoilla ja nyt myös uusilla väitöskirjatutkijoilla. Eli käytännössä väitöskirjatutkimus ohjataan rajattavaksi siten, että se voi valmistua rahoitettuna alle neljässä vuodessa.

Toki nykyisinkin on jo paljon eroja eri tutkimusalojen välillä esimerkiksi väitöskirjan pituudessa sivumääräisesti. Olen kuullut vuosien varrella 800 sivuisesta väitöskirjasta ja toisaalta 30 sivun väikkäristä. Omassa tiedekunnassani uusilla ohjeilla monografiamuodossa kirjoitetun väitöskirjan suosituspituus on 200–250 sivua.

Lue lisää »

Kriisi. Tutkimussuunnitelma uusiksi...

Lauantai 5.4.2025

Älkää kuvitelkokaan, että väitöskirjani tutkimussuunnitelma olisi ollut kerrasta valmis. Isoin henkinen kriisi minulla oli noin vuoden kuluttua ensimmäisen tutkimussuunnitelmani väsäämisestä. Se versio oli siis ollut riittävä päästäkseni tohtorikoulutukseen, muttei sillä yhtään apurahaa saatu.

Ongelmat alkoivat siitä, kun lähetin tutkimussuunnitelmani etukäteen muille tohtoriseminaarilaisille perehdyttäväksi ensimmäisen jatko-opiskeluvuoteni talvena.

Lue lisää »

Tohtoriseminaari ja akateeminen vartti

Lauantai 8.3.2025

Yliopistomaailmassa on kaikenlaisia käsitteitä ja termejä, joita ei sen kuplan ulkopuolella mitenkään voi tuntea. Tässä muutama.

Yksi kummallisuus on se kuuluisa akateeminen vartti. Luennot alkavat oikeasti viisitoista minuuttia yli sen kellonajan, joka kutsussa on ilmoitettu. Siis myös klo 14 alkavaksi ilmoitettu väitöstilaisuus alkaa oikeasti vasta klo 14.15.

Tälläkään kokemuksella en tuota muistanut, kun alkuvuodesta kävin seuraamassa paikan päällä yhtä kirjoittamisen väitöstilaisuutta… Se pidettiin Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa, siinä Alvar Aallon suunnittelemassa.

Tohtoriseminaari taas tarkoittaa kirjoittamisen jatko-opiskelijalle kymmenen opintopisteen suuruista kurssia.

Lue lisää »

Tätiratsastaja havainnoi

Lauantai 25.1.2025

On ollut ilo palata taas aktiivisemmin ratsastusurheilun seuraajaksi väitöskirjatutkimukseni ansiosta.  Jonkinlainen sivussa oleminen Oden Hillin lopettamisen myötä (noin 25 vuotta sitten) ja muiden kiireiden takia teki toisaalta hyvää tälle väitöskirjalle. Ja kirjoittamilleni esseenovelleille.

Kun aloitin tutkimustani varten havainnoinnit, tuntui, että näin vähän ulkopuolisemmin silmin hevosmaailmamme asioita ja nykytilaa. En ollut kuplan marinoima. En myöskään tuntenut nykyistä kilparatsastajasukupolvea.

Ihmettelin avoimesti uusia ratsastuksen lajeja, varusteita ja tapoja toimia. Saatoin väitöskirjan siivellä esittää surutta niin sanottuja hölmöjä kysymyksiä tutuillekin hevosihmisille. Ja kuulla, millaisia vastauksia saan eri ihmisiltä. En ole etsinyt aina edes oikeata ja väärää, tai halunnut arvottaa kenenkään toimintaa, vaan kuunnella ja yrittää ymmärtää.

Lue lisää »

Kuinka väitöskirja etenee?

Lauantai 11.1.2025

Tutkimustyöni on puolessa välissä. Mittava havainnointiurakka on pian hoidettu, joitakin puuttuvia palasia vielä keräilen. Kirjallisuutta ja artikkeleita olen lukenut laajalla skaalalla vuosien varrella. Esseenovellien ensimmäisiä versioita olen kirjoittanut. Jonkin verran monografiaan tulevaa tekstiäkin olen jo tuottanut. Ei sillä, etteikö sitäkin vielä joutuisi viilailemaan.

Pakolliset opinnot ovat kasassa, niitä vaaditaan 40 opintopisteen verran väitöskirjan lisäksi (uusi OPS enää 30 op). Olen suorittanut ylimääräisiäkin opintoja lähinnä kirjoittamiseen liittyen.

Keväällä osallistun vielä Tietokirjan kirjoittaminen -kurssille. Onhan niin, että työn alla oleva esseenovellikokoelma, joka on väitöskirjani aineistoa, voitaisiin luokitella kaunokirjallisuuden ohella nykypäivänä myös vaikkapa kokemukselliseksi tietokirjaksi.

Kustantajien yhteydenottoa odotellen…

Lue lisää »