Olen viime ja tänä vuonna kiertänyt eri puolilla Suomea ja vähän muuallakin Euroopassa havainnoimassa hevosten ja ihmisten vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista. Suurimmaksi osaksi olen tarkkaillut muiden ihmisten ja heidän ratsuhevostensa olemista ja tekemistä. Tuota vuorovaikutusta on tapahtunut sekä maasta että selästä käsin.
Eli kun puhun tässäkin blogissa joskus monilajisesta etnografiasta tutkimusmenetelmänä, tarkoitan selkokielellä sitä, kuinka havainnoin kahden eri lajin (hevonen ja ihminen) elämää. Yleensä etnografiaa tehdään pitkäkestoisesti, mutta itselläni on tässä tutkimuksessa usein yksittäisiä, joskus hyvinkin lyhytkestoisia havainnointitapahtumia.
Olen viime ja tänä vuonna kiertänyt eri puolilla Suomea ja vähän muuallakin Euroopassa havainnoimassa hevosten ja ihmisten vuorovaikutusta ja yhteismuotoutumista. Suurimmaksi osaksi olen tarkkaillut muiden ihmisten ja heidän ratsuhevostensa olemista ja tekemistä. Tuota vuorovaikutusta on tapahtunut sekä maasta että selästä käsin.
Eli kun puhun tässäkin blogissa joskus monilajisesta etnografiasta tutkimusmenetelmänä, tarkoitan selkokielellä sitä, kuinka havainnoin kahden eri lajin (hevonen ja ihminen) elämää. Yleensä etnografiaa tehdään pitkäkestoisesti, mutta itselläni on tässä tutkimuksessa usein yksittäisiä, joskus hyvinkin lyhytkestoisia havainnointitapahtumia.
Tein nimittäin jo graduani varten vuoden kestävää pitkittäishavainnointia samojen hevosten kanssa. Tuolloin sain mukaan myös vuodenkierron vaikutuksen. Koska havainnoin vain eläimiä, puhuin silloin zoografiasta.
Nyt teen havainnointieni suhteen harkinnanvaraista poimintaa, eli täydennän aineistoani useammilla ratsastuksen lajeilla tai erityisillä tapahtumilla, kuten nuoren hevosen ratsutus, varsan syntymä tai hevosen kuolema. Kansainvälisyys on myös osa tutkimusasetelmaani. Siten avarran näkökulmiani, etsin ja löydän mahdollisesti uutta ja saan inspiraatiota kirjoittamiseeni vaikkapa ratsuväen historiasta.
Monenlaista olenkin jo saanut nähdä ja kokea, kiitos siitä tutkimuskohteilleni. Yksi merkittävä havainnointikohde minulta kuitenkin puuttuu. Se on se jokaisen hevosihmisen henkisesti ehkä tiukin paikka, hevosen lopettaminen. Tuo päätös tulee jokaisen kohdalle tehtäväksi ennemmin tai myöhemmin, mutta toivottavasti sitä ei koskaan tehdä liian myöhään.
Pyydänkin sinua ottamaan yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta, jos ratsuhevosesi päivät ovat tänä vuonna tulossa päätökseensä ja sallisit minun tulla tilanteeseen havainnoimaan viimeisiä yhteisiä hetkiänne.
En valokuvaa tai videoi, vaan ainoastaan kirjoitan muistiinpanoja. En myöskään käytä hevosen tai ihmisen oikeita nimiä väitöskirjassani vaan niin sanotusti pseudonymisoin (esimerkiksi N67, G) havainnoitavat.
Jos tutkimuskohde antaa luvan, saatan esseenovelleissani käyttää myös oikeita nimiä, jos jostakin havainnointitilanteesta hyödynnän suoraan materiaalia faktaa ja fiktiota sekoittavissa kaunokirjallisissa teksteissäni.
Tutkittava saa tutkimustani koskevan tiedotteen ja tietosuojailmoituksen. Lisäksi otan niin sanotun eettisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Havainnointikohteen valinnassa joudun aina pohtimaan myös aikataulujani ja kustannuksia, joten ihan joka paikkaan en välttämättä pääse.
