Komin kynästä

Hevosalan hyviä käytäntöjä ja virtuaalikilpailuja

Lauantai 15.11.2025

Törmäsin tänä vuonna Luken kirjallisuusselvitykseen Hevosalan hyviä käytäntöjä. Siinä oli sen verran paljon kerätty erilaista käytännön tietoa, että päätin jakaa sen tätäkin kautta löydettäväksi.

Tuosta julkaisusta löytyy asiaa niin ruokinnasta, lannan käsittelystä kuin hevostilan muista töistäkin. Eikä ole unohdettu hevosten ja työntekijöiden hyvinvointia ja talliyrityksen talouttakaan.

Kuten nyt eläkkeellä oleva Luken entinen johtava tutkija Markku Saastamoinen (eräässä) läksiäishaastattelussaan tänä vuonna tuumasi, hevosalan vaikutukset ympäristöön tulevat olemaan hevosten hyvinvointikeskustelun jälkeinen suuri teema.

Vaikka talliyrittäjät ovat vasta valmistautumassa hevosten hyvinvointiasetuksen toimeenpanoon, on syytä pitkällä tähtäimellä kiinnostua entistä enemmän esimerkiksi tallien vesistövaikutuksista.

Myös hevosalan ilmastovaikutukset hevosten hyvinvoinnin lisäksi puhuttavat. Niinpä virtuaalikilpailut ainakin joissakin hevosiin liittyvissä lajeissa saattavat olla todellisuutta piankin. Teknologia tähän lienee jo olemassa.

Virtuaalisesti järjestetyissä tapahtumissa hevoset ja ihmiset säästyisivät matkustamiselta ja sen hyvinvointia heikentäviltä vaikutuksilta. Samalla päästöt vähenisivät.

Ongelma hevosurheilun virtuaalikisoissa on taata edes suurin piirtein samankaltaiset olosuhteet kaikille osallistujille eri paikkakunnilla. Olemmehan nähneet, mitä vaikutuksia esimerkiksi kisoja kuvaavan henkilön toiminnalla voi olla kouluratsukon kisasuoritukseen. Puhumattakaan vaikkapa erilaisista kenttien ja ratojen pohjista, esteiden väreistä ja muodoista, kilpailualueista, tai sääilmiöistä ulkokisoissa.

Hevonen, joka matkustaa, syö ja juo hyvin pitkilläkin reissuilla, ei välttämättä kärsi kilpailumatkoista ja siten suorittaa hyvin. Toinen voi stressata enemmän ja taso laskee merkittävästi lähiympyröihin verrattuna.

Virtuaalikisojenkin pitopaikkoja olisi hyvä olla useita. Kuitenkin niillä pystyttäisiin välttämään pisimmät kuljetusmatkat jopa mantereen tai maapallon toiselle laidalle ainakin joissakin lajeissa.

Mutta mitä tapahtuisi katsojille, jaksaisiko kukaan seurata pelkkiä virtuaalitapahtumia? Vai onko meillä yhä tarve kokoontua yhteen nauttimaan paikan päälle kilpailujen jännityksestä, hienoista suorituksista ja hevosista sekä toisten hevosihmisten seurasta...

Tutkimuskirjoittaminen

Lauantai 1.11.2025

Huomasin, etten ole kirjoittanut vähään aikaan – kirjoittamisesta!

Olen kyllä tuottanut paljon tekstiä viimeisen puolen vuoden aikana. Siis lähinnä tehnyt tutkimuskirjoittamista. Siinähän on omat sääntönsä.

Esimerkiksi opinnäytetyön rakenne ja ulkoasu voi olla määritelty tarkasti oppilaitoksessa, jopa kirjasinten fonttia ja rivivälejä myöten.

Lue lisää »

Ratsastus - lajien runsautta

Lauantai 18.10.2025

Nykyisin ei tarvitse valita enää vain koulu-, este- tai kenttäratsastuksen välillä. Lajivalikoima on runsas jo ihan Suomessakin, puhumattakaan ulkomaista. Tähän viittasinkin aiemmin lomatunnelmaisissa Hevostellen -postauksissani.

Hevosmatkailun lisääntyminen tarkentaa käsitystä siitä, minkälainen hevoskulttuuri meillä ja muualla on tänä päivänä. Toki internetinkin välityksellä erilaiset hevosten käsittelymenetelmät, hoito-, ruokinta-, lääkintä- ja pitotavat sekä enemmän tai vähemmän leikkimieliset harjoitukset ja kisailut leviävät maahamme.

Lue lisää »

Vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua

Lauantai 4.10.2025

Onneksi väitöskirjatyöni ei ole ollut pelkkää teoriaa. Olen saanut nähdä ja kokea paljon teidän havainnoitavien kanssa, niin hevosten kuin ihmistenkin.

Eteen on tullut vanhaa ja uutta, sinistä ja lainattua, niin sanoakseni. Väitöskirjasta ja esseenovellikokoelmasta viimeistään selvinnee, mitä vanhalla fraasilla uusissa puitteissa tarkoitan!

Olen työni aikana kohdannut erityylistä vuorovaikutusta hevosen ja ihmisen välillä; varovaista, ronskia, arkipäiväistä, toista huomioimatonta tai erityisen hyvin lukevaa sekä ainakin herkkää, tunnustelevaa ja määrätietoista. Välillä on oltu enemmän tarkkailuasemissa puolin ja toisin, toisinaan taas ymmärretty toisen ajatuksia niin hyvässä kuin pahassakin pitkällä kokemuksella.

Lue lisää »

Analyysi

Lauantai 20.9.2025

Olen tuottanut tähänastisten väitöskirjavuosieni aikana valtaisan määrän kirjallista aineistoa, kuten aiemmin jo kerroin. Siis ihan itse kirjoittamaani (havaintomuistiinpanot, esseenovellit, tutkimuspäiväkirja). Ei ollut siten valmista dataa tai jonkun muun kirjoittamaa romaania, jota olisin tutkinut.

Tiedustelinkin väitöskirjani pääohjaajalta heti tohtorikoulutusohjelmaan päästyäni, että jos teen noin, niin voiko itse väitöskirja (minun tapauksessani monografia) olla sitten lyhyempi. Hän vastasi, että voi.

Ei väitöskirjasta näytä minimittainen nyt kuitenkaan tulevan.

Keväällä päätin muun muassa mitä esseenovellien versioita tulen käsittelemään analysoidessani materiaalia. Vaikka kehittelenkin vielä tekstejäni julkaisutarkoitusta varten, niin analyysi päättyy tietyn päivämäärän versioon kokoelmasta.

Lue lisää »

Hevostellen ja työskennellen Suomessa

Lauantai 6.9.2025

Tein väitöskirjaprojektini aikana kenttämatkoja ympäri Suomea, kuten tämän blogin seuraajat tietävät. Nyt on havainnoinnit suoritettu, vaikka varmasti lopun elämääni tarkkailen tilanteita hevosten kanssa sillä silmällä.

Paljon jäi kuitenkin käymättä kiinnostavia hevospaikkoja. Myös sellaisia, joihin jossain uusien ihmisten tapaamisissa (vaikkapa maatalousnäyttely Farmarissa) alustavasti vähän lupailinkin mennä, jos kyseiselle suunnalle reissuja osuisi.

Varmasti monia mielenkiintoisia tapoja toimia hevosten kanssa jäi tutustumatta. Mutta on myönnettävä, että rajansa se tuli vastaan minunkin kenttämatkoilleni väitöskirjatyötä varten. Toki varsan syntymästä hevosen lopettamiseen asti olen saanut hevosten elämänkaarta seurata erittäin monipuolisesti.

Lue lisää »

Hevosten hyvinvointiasetus

Lauantai 23.8.2025

Palaan lyhyesti hevosten hyvinvointiasetukseen (asetus ja taustamuistio löytyvät tuon tiedotteen lopusta). Jos joltain on mennyt ohi, niin nyt siis (kiisteltykin) asetus hevosten hyvinvointiin liittyen on annettu täydentämään eläinten hyvinvointilakia. Kirjoitin aiheesta aiemmassa postauksessani.

Voitte itse lukea asetuksen ja sen taustamuistion, joka tarkentaa päätöksen perusteluja. Siinä yritetään hieman pohtia myös asetuksen taloudellisia vaikutuksia hevosyrittäjille.

Entiseen tehtävääni liittyen ajattelin avata vähän lainsäädäntöön liittyvää terminologiaa ja käytänteitä, jos ne jotakuta sattuvat kiinnostamaan. Asetus on tässä tapauksessa valtioneuvoston antama tarkentava ja sitova ohjeistus Suomessa aiemmin hyväksyttyyn eläinten hyvinvointilakiin.

Lue lisää »

Hevostellen muilla mantereilla, osa II

Lauantai 9.8.2025

Amerikan mantereella on monenlaista hevoskulttuuria. Esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa (= Yhdysvallat = The United States of America = USA) puhutaan englantilaisesta ratsastuksesta, kun tarkoitetaan käytännössä tätä meille tutuinta ratsastustyyliä ja varustusta.

Lännenratsastus taas lienee kaikille vähintään vanhoista elokuvista tuttua. Se pohjautuu amerikkalaisilla karjatiloilla tehtävään työskentelyyn. Sieltä tulevat perusteet niin cowboyn kuin hevosenkin varusteille lajissa – vielä nykyisinkin. Tosin ratsastuskypärään on tänä päivänä viriteltävissä lännenlieri tai valittavissa suoraan turvacowboyhattu (vrt. turvaratsastuskypärä).

USA:sta löytyy myös vapauteen päästettyjen tai karanneiden kesyhevosten jälkeläisten muodostamia niin sanottuja villihevoslaumoja, joita mustangeiksikin vähän virheellisesti kutsutaan.

Lue lisää »

Hevostellen muilla mantereilla, osa I

Lauantai 26.7.2025

Kiersin reilut 25 vuotta sitten maailman ympäri kengännauhabudjetilla rinkka selässä. Tästä kerroinkin jo aiemmassa postauksessani ja omassa esittelyssäni. Näin kesäloman kunniaksi jaan kanssanne muutaman muistelon vuosikymmenten takaa tuolta matkalta.

Freelance-toimittajan tulot olivat kovasta työnteosta ja ahkerasta säästämisestä huolimatta tarpeen reissun rahoittamisessa. Myös Hevoshulluun kirjoitin artikkelin ainakin jokaiselta käymältäni mantereelta. Ja jotta voisin kirjoittaa hevosista, minun piti tietenkin kohdata hevosihmisiä ja heidän hevosiaan eri maissa. 

Afrikassa kävin parissakin hevospaikassa. Keniassa pääsin ratsastamaan Minun Afrikkani -elokuvan kuvauspaikoille. Vauhti oli hurjaa, kun tallipojan kanssa lähdimme maastoon. Vähän kieltämättä hirvitti, kun ruosteenpunainen maa oli sateen jäljiltä liukas ja hevonen minulle tuntematon ex-laukkahevonen.

Intiassa majoituin (entisen) maharajan tykönä, silloin siellä oli siis pienimuotoista hotelli- ja hevosmatkailutoimintaa.

Lue lisää »

Hevostellen Euroopassa

Lauantai 12.7.2025

Väitöstutkimusta suunnitellessani päätin sisällyttää tutkimussuunnitelmaan (auto)etnografiaa Suomen ulkopuolellakin. Voisin näin saada lavennettua aineistoani, kenties törmätä johonkin odottamattomaan tai saisin nostettua muistin perukoilta vanhoja sattumuksia tai hevosia esseenovelleihini.

Lisäksi yliopistot ja väitöskirjatutkimuksen rahoittajat ainakin sanovat arvostavansa kansainvälistymistä väitöskirjatyössäkin.

Maailmalla on harrastettu tai harrastetaan sellaisiakin ratsastuslajeja, jotka eivät ole Suomessa niinkään tuttuja (vaikkapa horse ball) tai edes laillisia (kuten bull fighting tai team roping). Eteläisestä Euroopasta lähtöisin on esimerkiksi working equitation (työratsastus), jota yhdellä kenttämatkallani pääsin myös kokeilemaan.

Lue lisää »

Artikkeli- vai monografiaväitöskirja; suomeksi vai englanniksi

Lauantai 28.6.2025

On kysytty teenkö artikkeliväitöskirjaa vai monografiaa. En kirjoita artikkelikokoelmaa, jossa on (toisaalla) julkaistujen tieteellisten artikkelien lisäksi yhteenveto-osa. Teen monografian. Eli yhtenäisen teoksen, joka julkaistaan vasta koko työn valmistuttua.

Miksi näin?

Oletan, että minun aineistollani ja tavoitteillani on järkevämpää kirjoittaa yksi kokonaisuus. Siis sen sijaan, että tuottaisin kolmesta viiteen erillistä artikkelia aiheestani vuosien varrella ja lopuksi sitoisin ne yhteen.

Yksi syy tähän on, että keräsin aineistoni itse melko pitkän ajan kuluessa, enkä käyttänyt valmista aineistoa.

Lue lisää »

Hevoshullu: haaveita ja unelmia

Lauantai 14.6.2025

Jäin vähän jumiin tuohon edelliseen blogipostaukseeni, kun kävin muutamissa valmistujaisjuhlissa postauksen julkaisupäivänä. Ihmisellähän on hyvä olla unelmia, haaveita ja ennen kaikkea tavoitteita elämälleen. Siksipä jatkan hieman tuosta teemasta.

Luin itse lapsena ahnaasti minulle joululahjaksi tilattua Hevoshullua. Tapetoin alkovini kattoa ja seiniä lehden hevosjulisteilla. Minulla oli haaveita. Halusin ensinnäkin aloittaa ratsastamisen, joka ei tuohon aikaan ollut mitenkään yleinen harrastus.

Ja kuten jo blogini lukijoina tiedätte, ratsastamaan sitten aikanaan myös pääsin.

Toisekseen halusin nähdä elävänä noiden hevosrotujen edustajia eri puolilta maailmaa, jotka esiintyivät julisteissa.

Lue lisää »

Omaelämäkerta ja hevoselämäkerta

Lauantai 31.5.2025

Onnittelut kaikille eri oppilaitoksista valmistuneille! Yksi urakka on suoritettu. Elämä on edessä kaikkine toiveineen, mahdollisuuksineen ja valinnan paikkoineen. Unohtamatta tietenkään tielle osuvia haasteita ja ratkaistavia ongelmia.

Edellä mainitusta kokonaisuudesta muodostuu meidän kunkin omaelämäkerta (virallisempi tai vähän epävirallisempi). Kirjoittaa sitten välähdyksiä elämästään muistiin someen saman tien tai vasta myöhemmin sukulaisten perittäväksi jäävään muistikirjaan. Tai kirjoittaa ihan julkaistavan omaelämäkerran.

• Jälkipolvet voisivat pyytää edeltäviä sukupolvia haastelemaan (hevos)elämästään kameralle tai nauhurille. Koskaan ei tiedä, milloin on liian myöhäistä kysyä menneistä.

• En toivoisi valokuva-albumienkaan olevan kokonaan katoavaa kansanperinnettä.

Hyödynnän itse omaa hevoselämäkertaani kirjoittaessani autofiktiivisiä hevosaiheisia esseenovelleja. Olettekin saaneet lukea pätkiä näistä tekstiversioista kotisivujeni Esseenovelleista -sivulta.

Lue lisää »

Mitä tohtorikoulutus pitää sisällään?

Lauantai 17.5.2025

On kysytty, mitä ihmettä tohtoriopiskelija oikein tekee neljä vuotta tai pidempään… No, nythän on useimmissa yliopistoissa päätetty, ettei jatko-opiskelija enää työskentele rahoitettuna kuin kolme–neljä vuotta.

Tutkintovaatimuksia on nimittäin tehokkuuden nimissä lievennetty jo aiemmin opinnäytetyön osalta maisteriopiskelijoilla ja nyt myös uusilla väitöskirjatutkijoilla. Eli käytännössä väitöskirjatutkimus ohjataan rajattavaksi siten, että se voi valmistua rahoitettuna alle neljässä vuodessa.

Toki nykyisinkin on jo paljon eroja eri tutkimusalojen välillä esimerkiksi väitöskirjan pituudessa sivumääräisesti. Olen kuullut vuosien varrella 800 sivuisesta väitöskirjasta ja toisaalta 30 sivun väikkäristä. Omassa tiedekunnassani uusilla ohjeilla monografiamuodossa kirjoitetun väitöskirjan suosituspituus on 200–250 sivua.

Lue lisää »

Oppimisteoria, onko opittava

Lauantai 3.5.2025

Kun ensimmäisen kerran luin sanan oppimisteoria, ihmettelin, miten se liittyy hevosiin. Sittemmin yritin vähän perehtyä aiheeseen. Kyseessä on siis teoria siitä, miten esimerkiksi hevonen oppii sekä miten sitä voi ja kannattaa eri tilanteissa erilaisilla menetelmillä kouluttaa.

Kaikki lähtee ensinnäkin siitä, mitkä ovat hevosen luonnolliset käyttäytymistarpeet ja niiden toteutumisesta johtuva hevosen kokonaishyvinvointi. Positiivinen fiilis hevosella (ja ihmiselläkin!) noin niin kuin ylipäänsä auttaa oppimisessa.

Millainen on sitten helposti koulutettava hevonen? Rento, ihmiseen luottavaisesti suhtautuva ja hyvinvoiva hevonen, joka ei koe kroonistunutta stressiä esimerkiksi kiputiloista johtuen.

Oppimisteoriasta ja siihen liittyvästä sanastosta on niin mainioita koosteita netissä (vaikkapa eläintenkouluttajana toimivan Anna Kilpeläisen sivustolla), etten ala tässä asiasta sen enempää päsmäröimään. Eläinten käyttäytymistiede eli etologia, jota hyödynnän väitöskirjassani, käyttää myös tätä käsitteistöä. Vilkaise joutessasi esimerkiksi etologian apulaisprofessori Karolina Westlundin sivustoa ja välillä siellä olevia ilmaisiakin luentoja videoineen.

Lue lisää »

Ihmistieteellinen eläintutkimus ja mitä näitä on

Lauantai 19.4.2025

Hyväntuulista pääsiäislomaa niille, joilla sellainen on!

Minulla on edessä ensi viikolla Jyväskylässä lyhyt esitelmä väitöskirjastani Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran (YKES) kansainvälisessä konferenssissa.

Tuollaisiin konferensseihin haetaan mukaan lähettämällä abstrakti eli tiivistelmä omasta tarjotusta esityksestä järjestäjille. Kun kyseinen taho ilmoittaa auenneesta hausta, sitä kutsutaan nimeltä Call for papers eli CFP. Tässä tapauksessa abstrakti sai olla maksimissaan 300 sanaa pitkä. Dead line eli viimeinen jättöpäivä abstraktin lähettämiselle on joitakin kuukausia tai jopa puoli vuotta ennen kyseistä konferenssia.

Tällä kertaa esitys voi olla joko suomeksi tai englanniksi. Pysyttäydyn äidinkielessäni, koska teen väitöskirjaa suomen kielellä.

Lue lisää »

Kriisi. Tutkimussuunnitelma uusiksi...

Lauantai 5.4.2025

Älkää kuvitelkokaan, että väitöskirjani tutkimussuunnitelma olisi ollut kerrasta valmis. Isoin henkinen kriisi minulla oli noin vuoden kuluttua ensimmäisen tutkimussuunnitelmani väsäämisestä. Se versio oli siis ollut riittävä päästäkseni tohtorikoulutukseen, muttei sillä yhtään apurahaa saatu.

Ongelmat alkoivat siitä, kun lähetin tutkimussuunnitelmani etukäteen muille tohtoriseminaarilaisille perehdyttäväksi ensimmäisen jatko-opiskeluvuoteni talvena.

Lue lisää »

Hevosten hyvinvointimittaristo; lehmillä omansa jo käytössä

Lauantai 22.3.2025

Palaan uudelleen Hevosten hyvinvointimittaristoasiaan, se kun on herättänyt keskustelua hevospiireissä.

Viiden domainin mallissa hevosen hyvinvoinnissa siis viides pääperiaate on eläimen tunnetila. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä voimme vaikkapa kehitetyn Hevosten hyvinvointimittariston avulla opetella tunnistamaan yhä paremmin. (Mittariston lähtökohdat ovat Welfare Quality -mittaristossa (WQ), kuten aiemmassa postauksessani kerroin.)

Ainakin hevosalan keskusjärjestöjen, neuvonnan sekä maa- ja metsätalousministeriön tulisi pohtia yhdessä, kuinka asiaa viedään eteenpäin. Hevosten hyvinvointimittaristo vaatinee vuosien varrella kehittämistä ja ajantasaistamista, auditoijien (ja omavalvontaakin suorittavien) kouluttamista sekä kustannusten kurissa pitämistä hevosyrittäjille. Tai löytyisikö heille jopa tukea auditointia varten? Säästyisikö se jostain muusta (valvonnasta)?

Lue lisää »

Tohtoriseminaari ja akateeminen vartti

Lauantai 8.3.2025

Yliopistomaailmassa on kaikenlaisia käsitteitä ja termejä, joita ei sen kuplan ulkopuolella mitenkään voi tuntea. Tässä muutama.

Yksi kummallisuus on se kuuluisa akateeminen vartti. Luennot alkavat oikeasti viisitoista minuuttia yli sen kellonajan, joka kutsussa on ilmoitettu. Siis myös klo 14 alkavaksi ilmoitettu väitöstilaisuus alkaa oikeasti vasta klo 14.15.

Tälläkään kokemuksella en tuota muistanut, kun alkuvuodesta kävin seuraamassa paikan päällä yhtä kirjoittamisen väitöstilaisuutta… Se pidettiin Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa, siinä Alvar Aallon suunnittelemassa.

Tohtoriseminaari taas tarkoittaa kirjoittamisen jatko-opiskelijalle kymmenen opintopisteen suuruista kurssia.

Lue lisää »

Hevosten hyvinvointimittaristo, mikä ja miksi?

Lauantai 22.2.2025

Olen seurannut etäältä muutaman vuoden ajan Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanketta. Siinä kehitettiin hyvinvointimittaristo hevosille eurooppalaisen tutkijaverkoston luoman WelfareQuality:n (WQ) standardisoidun mittariston pohjalta.

Tuossa mittaristossa käsitellään hevosen kokemusta, aivan kuten minäkin yritän tehdä jossain määrin omassa väitöskirjatyössäni ja esseenovelleissani. Pahoittelut runsaasta linkkimäärästä, mutta hankkeen materiaalit ovat tiiviitä ja informatiivisia, joten siksi laitan ne tässäkin jakoon.

Hankewebinaareissa kuultiin innostuneita pilottitallien ihmisiä, jotka olivat saaneet ahaa-elämyksiä hevosten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun yrityksessään. Mittaristo on nähty hyvänä seuranta- ja kehittämistyökaluna omavalvonnassakin.

Kännykältä voit minimitassa vähän katsoa sitä, miltä auditointi voisi näyttää. Auditoitavat osa-alueet ovat siis hyvä ravitsemus, hyvät pito-olosuhteet, hyvä terveys ja lajityypillinen käyttäytyminen. Tarkasteltavista osa-alueista koostuu hevosen henkinen (tunne)tila. Se määrittää kokonaishyvinvoinnin tilan.

Lue lisää »