Komin kynästä

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 3

Lauantai 27.7.2024

Suoritin siis lopulta Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perus- ja aineopinnot. Lisäksi sain kasaan kirjallisuuden perusopinnot, koska nekin tarvittiin, jotta olisi mahdollisuus pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi (kandi- ja maisteriohjelmaan).

Opintoihin kuului pääasiassa pakollisia kursseja ja niiden lisäksi sai valita joitakin vapaavalintaisia kursseja. Olin aikuisopiskelija, käytin paljon aikaa opintoihin ja olin innokas oppimaan uutta.

Kun nuo kaikki kolme opintokokonaisuutta olivat valmiina, oli jo vierähtänyt monta vuotta.

Halusinko jatkaa maisteriopintoihin?

Saada virallisen tutkinnon kirjoittamisesta?

Vai oliko tämä nyt tässä?

Kuten tiedätte, päätin jatkaa opiskelua ja seuraavaksi edessä oli hakeminen yliopistoon.

Minusta tuntui epäreilulta kilpailla vasta lukiosta valmistuneiden nuorten kanssa vapaista opiskelupaikoista, joten päätin hakea vain avoimen väylän kautta. Tuo haku oli mahdollista Avoimessa yliopistossa suorittamieni kokonaisuuksien ansiosta.

Kurssiarvosanoilla oli myös merkitystä haussa. Vuosittain tuota kautta otettiin muistaakseni pari hakijaa sisään yliopistoon.

En siis osallistunut pääsykokeisiin, vaan hain vain papereilla ja aiemman maisteritutkintoni siivellä.

Kun pääsisin sisään, voisin sitten skipata kandin tutkinnon ja siirtyä suoraan kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Mahdollisesti joitain siltaopintoja saattaisin vielä tarvita.

Jännitys valintojen julkaisupäivänä ei ollut yhtä suurta kuin ensimmäistä ylipistopaikkaa hakiessani, pian Päiviönsaaren lukion lakkiaisten jälkeen.

Koin kuitenkin lievän déjà-vu -tunteen, kun tajusin olevani taas virallisesti yliopisto-opiskelija. Mietin tuolla hetkellä, että jospa syksyllä osallistuisin orientaatioviikon tapahtumiin… fuksina (eli aloittavana opiskelijana) jälleen.

Onnittelut kaikille teille, jotka olette tänä vuonna jo lunastaneet opiskelupaikkanne!

Tieni väitöskirjatutkijaksi, osa 2

Lauantai 15.6.2024

Halusin alun perin tehdä väitöskirjan kirjoittamisesta yhdistäen siihen aiempia maatalousopintojani. Luulin, että se onnistuisi noin vain, koska minulla oli jo yksi maisterintutkinto farkkujen taskussa. Ja olin ymmärtänyt, että ainakin ennen oli mahdollista suunnilleen omalla ilmoituksella aloittaa väitöskirjan tekeminen.

No, eipä se alanvaihto ollutkaan niin helppoa. Minulle vastattiin, että aiempi maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoni on liian kaukana humanistisesta kirjoittamisen oppialasta, että ei onnistu.

Pohdin sitten pitkään, hakisinko Kriittisen korkeakoulun kirjoittamisopintoihin, jotka kestävät kaksi vuotta vai Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston kirjoittamisen opintoihin. Kyselin myös ihmisiltä, jotka olivat käyneet nuo molemmat, että kumpaako he suosittelisivat. Tavoitteet näissä ovat hieman erilaiset.

Lue lisää »

Lukijasta kirjoittajaksi

Lauantai 18.5.2024 klo 11.34

Kun on kysytty, miksi opiskelen kirjoittamista, on jälleen aloitettava lapsuudesta. Koettakaa kestää. Yritän olla lyhytsanainen, vaikka tuskin se taaskaan onnistuu.

Lupaan, että siirrymme lähemmäs nykypäivää seuraavissa postauksissa.

Kirjoitin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisestani kaunokirjallisen tekstin yhdessä pikaharjoituksessa Avoimen yliopiston kirjoittamisen kurssilla muutamia vuosia sitten:

Lue lisää »

Vahingossa ratsastajaksi?

Lauantai 20.4.2024 klo 15.39

Ei nyt ihan.

Vaikka salaratsastajaksikin minua on tituleerattu. Siitä tematiikasta olen kirjoittamassa myös esseenovellia.

Muistaneeko joku teistä lukijoista vielä aikaa, kun lapsilla oli tapana haluta kirjeenvaihtokavereita? Myös kauempana asuvien sukulaisten ja kummien kanssa saatettiin kirjoitella. Niitä kirjeitä posti kuljetti paikasta A paikkaan B.

Nykyisin sitä taidetaan kutsua etanapostiksi.

Joka tapauksessa, lapsuudessani Heinolan serkkutytöt alkoivat käydä ratsastamassa. Ja he kertoivat tallielämästä sitten kirjeissään minulle.

Lue lisää »

Kuinka yhdistää kaksi kiinnostuksen kohdettaan?

Lauantai 6.4.2024 klo 17.52

Yksinkertainen vastaus: ryhdy väitöskirjatutkijaksi!

Muutaman vuoden kokemuksella sanoisin, että tuo on aivan yhtä hyvä ajatus kuin valita ammatiksi ratsastuksenopettaja tai hevosenhoitaja vain, koska tykkää hevosista. Tai vastaavasti tarjota kirjakustantamoille romaanikäsikirjoitustaan, koska pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta.

Kyllä, olen itse viime vuosituhannella hakenut sekä ratsastuksenopettaja- että hevosenhoitajakouluun Ypäjälle. Ja tullut valittua molempiin.

Terveisiä vaan ROK-I-kurssilaisille vuodelta 1987 ja etenkin kämppäkavereille. Ja kiitokset silloisille opiston opettajille, olitte päteviä ja vaativia, perusratsastus- ja hevostaitoni koheni ansiostanne.

Lue lisää »