Palaan uudelleen Hevosten hyvinvointimittaristoasiaan, se kun on herättänyt keskustelua hevospiireissä.

Viiden domainin mallissa hevosen hyvinvoinnissa siis viides pääperiaate on eläimen tunnetila. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä voimme vaikkapa kehitetyn Hevosten hyvinvointimittariston avulla opetella tunnistamaan yhä paremmin. (Mittariston lähtökohdat ovat Welfare Quality -mittaristossa (WQ), kuten aiemmassa postauksessani kerroin.)

Ainakin hevosalan keskusjärjestöjen, neuvonnan sekä maa- ja metsätalousministeriön tulisi pohtia yhdessä, kuinka asiaa viedään eteenpäin. Hevosten hyvinvointimittaristo vaatinee vuosien varrella kehittämistä ja ajantasaistamista, auditoijien (ja omavalvontaakin suorittavien) kouluttamista sekä kustannusten kurissa pitämistä hevosyrittäjille. Tai löytyisikö heille jopa tukea auditointia varten? Säästyisikö se jostain muusta (valvonnasta)?

Palaan uudelleen Hevosten hyvinvointimittaristoasiaan, se kun on herättänyt keskustelua hevospiireissä.

Viiden domainin mallissa hevosen hyvinvoinnissa siis viides pääperiaate on eläimen tunnetila. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä voimme vaikkapa kehitetyn Hevosten hyvinvointimittariston avulla opetella tunnistamaan yhä paremmin. (Mittariston lähtökohdat ovat Welfare Quality -mittaristossa (WQ), kuten aiemmassa postauksessani kerroin.)

Ainakin hevosalan keskusjärjestöjen, neuvonnan sekä maa- ja metsätalousministeriön tulisi pohtia yhdessä, kuinka asiaa viedään eteenpäin. Hevosten hyvinvointimittaristo vaatinee vuosien varrella kehittämistä ja ajantasaistamista, auditoijien (ja omavalvontaakin suorittavien) kouluttamista sekä kustannusten kurissa pitämistä hevosyrittäjille. Tai löytyisikö heille jopa tukea auditointia varten? Säästyisikö se jostain muusta (valvonnasta)?

Ymmärrän kyllä, että kotimainen ja EU-lainsäädäntö perustuvat lähinnä resurssilähtöisiin määräyksiin (karsinan koko, valaistus jne.). Hevosten hyvinvointimittaristo painottaa eläinperäisiä mittareita (60 %), mutta on siinä resurssilähtöisiäkin mittareita. Tallinpitäjä myös haastatellaan lyhyesti, koska esimerkiksi laidunkauden pituudesta ei voi päiväkäynnillä muuten saada tietoa.

Talli  voi saada kriteeristön mukaan arvioituna jonkin seuraavista luokitteluista: erinomainen, edistynyt, hyväksyttävä tai hylätty.

WelfareQuality-projekti on alkanut vuonna 2004 EU:n rahoittamana. WQ-mittausmenetelmä on hyväksytty sioille, naudoille ja siipikarjalle, joten sikäli tämän WQ-mittariston integrointi muun lainsäädännön sekaan ei pitäisi olla mahdotonta. Esimerkiksi lehmien hyvinvointimittaristo on otettu käyttöön Suomessa jo aiemmin ja sitä käytetään myös markkinoinnissa.

Ainakin vapaaehtoisena lisäarvon tuottajana ja yhteiskunnan hyväksynnän takaajana mittaristoa voi hyödyntää hevostiloilla virallisen auditoinnin avulla. Ja jo pelkän säännöllisenä omavalvontana toteutetun arvioinnin kautta voisi havaita kehityskohteita oman tallin toiminnassa.

Hevosten hyvinvointiasetusluonnoksessakin viitataan asioihin, joita tämän mittariston avulla mitataan. Voisiko hyvintointimittariston avulla osoittaa osaltaan suurelle yleisölle, kuinka huolehdimme nykymaailmassa hevosten hyvinvoinnista? Mittaristohan ei estä innovatiivisia ratkaisuja hyvään lopputulokseen pääsemisessä.

Ja lopuksi on hyvä huomauttaa, että täydellisyyttä on vaikea kenenkään saavuttaa. Missään. Niin hevoset kuin ihmisetkin stressaavat arjessa eri asioita. Kohtuullinen tyytyväisyys molemmilla suurimman osan aikaa lienee riittävä tavoite.