Yksi keskustan viidestä suuresta tavoitteesta Suomelle on 200 000 uuden työpaikan synnyttäminen ja talouden saaminen kahden prosentin kasvu-uralle. Näistä jälkimmäisen tavoitteen uskomme saavuttavamme keskustan esittämillä toimenpiteillä jo seuraavalla hallituskaudella, kuten myös merkittävän osan lisätyöpaikoista.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti yrittäjyyden vahvistamista, sillä hyvinvointiyhteiskuntamme nojaa yksityisen sektorin työpaikkojen tuomiin verotuloihin sekä viennistä saataviin tuloihin.

Kokoomuspolitiikkojen puheissa on näytetty rajusti punaista elvytyspolitiikalle. Valtion tehtävä ei pääministeri Stubbin mukaan ole synnyttää uusia työpaikkoja.

Tässä keskustalla ja kokoomuksella on näkemysero. Toki on niin, että työpaikat syntyvät kasvuhakuisten yrittäjien kautta ja valtio tarvitsee tiukkaa menokuria, mutta keskustan mielestä valtiolla tulee olla nykyistä vahvempi rooli investointikyvyn palauttamisessa. Me poliittiset päättäjät emme voi vain seurata sivusta, kun yritykset ilmoittavat irtisanomisista ja työttömyys pahenee.

Keskustan yrittäjyyttä tukevista kärkihankkeista yksi on kasvurahasto, joka tuo helpotusta yritysten rahoituksen pullonkauloihin. Suomessa on ongelmana erityisesti innovaatiovaihetta seuraavan teollistamisen ja kaupallistamisvaiheen rahoittaminen. Myös perheyritysten kasvua mahdollistavista rahoitusinstrumentista on pula. Lisäksi palveluinnovaatioihin on vaikeampi saada rahoitusta kuin teknologiavetoisille aloille.

Toinen iso ratkaisu on toimeliaisuutta ja kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen, joka usein muodostuu yritysten kasvunkin tulpaksi. Näitä norminpurkuehdotuksia keskusta on esittänyt julkaisussaan Työtä ja tervettä järkeä – 101 ehdotusta normien purkamiseksi, byrokratian keventämiseksi ja lainsäädännön joustavoittamiseksi. Esimerkkeinä oikeanlaisista toimenpiteistä olisivat esimerkiksi First North - listattujen yritysten kohtelu osinkoverotuksen osalta listaamattomien yritysten mukaisesti sekä monien lupa- ja valvontakäytäntöjen keventäminen.

Aivan oleellista on, että työllistämiselle ja työn tekemiselle luodaan paremmat edellytykset koko Suomessa. Liikenne- ja muita investointeja on tehtävä tasaisesti eri puolille maata, sillä esimerkiksi bio- ja luonnonvaratalouden sekä turismin pyörät lähtevät kirjaimellisesti pyörimään pienten teiden varsilta, kasvukeskusten kannalta maamme syrjäisimmistä osista.

Keskusta on esittänyt lisärahoitusta perustienpitoon ja yksityisteihin toistuvasti vaihtoehtobudjeteissaan. Koko maan kilpailukyvyn kannalta on katastrofaalista, kuinka tiestömme rapautuu. Me eteläsavolaiset kansanedustajat olemme tälläkin vaalikaudella pyrkineet talousarvioaloittein ja ministereihin vaikuttaen edistämään oman alueen hankkeita. Esimerkiksi Mikkeli-Juva -väli tulee saattaa kokonaisuudessaan kuntoon mahdollisimman pian ja Parikkala-Syväoro -rajanylityspaikan kehittäminen polkaista kunnolla käyntiin. Vaikuttamistyöstä on toki tuloksia tullutkin, kun vt 5 on saanut rahoitusta Mikkelin pään remonttiin, vt 23 osittain Varkaus-Karvio-välille ja Savonlinnan ohitustien kolmas vaihe sekin osittaista rahoitusta.

Budjetin ulkopuolisen liikennerahaston perustaminen on keskustan ratkaisu merkittävien liikennehankkeiden taloudelliseen ja sujuvaan läpivientiin jatkossa.

Yrittäjyyden edistämisessä myös yrittäjyysasenteen kehittämisellä on olennainen merkitys. Tässä asiassa ollaan menty eteenpäin ja eri ikäisille suunnatussa yrittäjyyskasvatuksessa tunnen erinomaisia eteläsavolaisiakin käytäntöjä.

Oppilaitoksilta, kaupungeilta ja maakunnilta toivon intoa yhteistyöhön ja rohkeutta satsata yrittämisen olosuhteisiin myös opiskelujen jälkeen, jotta startupit syntyisivät maakuntaan. Alkavat yrittäjät, niin nuoret kuin iäkkäämmät, kaipaavat edullisia tiloja, rahoitusneuvontaa ja samanhenkistä joukkotukea.