Pääministeri Stubb on gallupeista harmistuneena hyökännyt voimakkaasti keskustan kimppuun. Hän on syyttänyt keskustalaisia mm. sooloilusta ulkopolitiikassa. Tähän tyydyn toteamaan, että keskusta jos joku puolue on pitänyt kiinni Suomen virallisesta turvallisuuspoliittisesta linjasta ja kansallisista eduista.
Stubbin retoriikkaan kuuluu leimata keskustan ajattelu takapajuiseksi sekä korostaa jakoa uuden ja vanhan, kansainvälisen ja sulkeutuneen, Suomen välillä. Tämänkaltainen ulkopoliittinen vastakkainasettelu on paitsi vailla todellisuuspohjaa, myös erittäin ylimielistä ja turhaa kansalaisten hämmentämistä.
Toinen pääministerin suusta kuultu purkaus koskee keskustan ratkaisuehdotuksia Suomen kuntoon saamiseksi. Ne ovat kuulemma tyhjiä lupauksia. Välillä on kuultu myös muilta tahoilta, kuinka keskusta oppositiopuolueena on tienannut korkeat suosioluvut tekemättä mitään.
Kyllä oppositiopuolueessa on töitä paiskittu ja hyvin ratkaisukeskeisessä hengessä. Joka muuta väittää, ei ole seurannut puolueen ja eduskuntaryhmän toimintaa lähietäisyydeltä.
Onko tästä työstä sitten osoittaa tuloksia?
Osinkoverouudistus korjattiin oikeudenmukaisemmaksi puheenjohtaja Sipilän aloitteesta. Työttömät saivat keskustan esittämän suojaosan, siis mahdollisuuden ansaita 300 euroa ilman vaikutusta etuisuuksiin. Kuntarakenne ja SOTE-järjestäminen erotettiin toisistaan. Näin myös järjettömästä suurkuntahankkeesta ja kuntien pakkoliitoksista luovuttiin.
SOTE-mallin kompromissi, joka toivottavasti etenee hyväksytyksi laiksi vielä talven aikana, on sekin pitkälti keskustan yhteistyöavauksen tulosta. Rahoitusmallin ja -osuuksien kehittämisessä riittää vielä toki työnsarkaa.
Keskustan pitkällisen painostuksen seurauksena hallitus taipui myös kohentamaan turpeen ja metsähakkeen asemaa kivihiileen verrattuna. Ensimmäisistä lupauksista huolimatta lopputulos oli valitettavasti riittämätön, mutta tyhjää parempi. Hallitus päätyi käytännössä puolittamaan vaalikauden alussa tekemänsä turveveron korotuksen ja hakkeen tuen heikennyksen.
Keskustan painostusta on tarvittu eritoten maataloussektorilla. Pieninä työvoittoina voidaan pitää esimerkiksi tälle vuodelle kaavailtujen lomitusleikkausten perumista ja orgaanisen seleenin sallimista luomutuotannossa. Melkoisen mylläkän vaati sekin, että maataloustukien maksatus tulee pääosin ajallaan tänä vuonna.
Kalliiksi tulevan oppivelvollisuusiän pidentämisen hallitus perui, kuten keskusta ehdotti. Esitystä kotihoidontuen puolittamisesta ei ole myöskään kuulunut eduskuntaan. Pian tiedetään, haudataanko tuokin päätös keskustan vaatimusten ja maalaisjärjen mukaisesti.
Oppositiostakin käsin on siis voinut vaikuttaa, sanoisinko, poikkeuksellisen hyvin. Toki hallitusvastuu maistuu puolueelle aina paremmin.
Nyt ei ole aika tutkiskella gallupeita, vaan työ jatkuu, jotta keskustan ratkaisuehdotukset ovat ne, joita lähdetään tulevalla vaalikaudella toteuttamaan. Haastan etsimään ja tukemaan omaa ehdokasta tuleviin vaaleihin! Vastuuta ja valtaa on jaossa jälleen muutaman kuukauden kuluttua.
