Hallitus päätti osana kehysriihen päätöksiä leikata lapsilisiä. Retoriikassaan hallitus on puhunut jatkuvasti ”vain” kahdeksan euron leikkauksesta. Nelilapsisessa perheessä leikkaus tekee kuitenkin yli 500 euroa vuodessa. Kun huomioon otetaan vielä hallituksen aiemmin päättämät lapsilisien indeksitarkastusten jäädytykset, voidaan puhua reilusta lapsiperheiden ostovoiman heikentämisestä.

Samaan aikaan kun lapsilisiä tiputetaan, moni asia kallistuu. Esimerkiksi harrastaminen on ollut viimeiset vuosikymmenet kasvavassa määrin ohjattua seura-, kerho- tai yhteisötoimintaa, jossa välineiden ja varusteiden ohella joudutaan maksamaan jäsen- tai muun maksun muodossa henkilöstö- ja tilakuluja. Lapsilisä kattaa jatkossa entistä pienemmän siivun näistä harrastuskustannuksista.

Lisäksi jo Suomen ilmasto takaa sen, että esimerkiksi vaatekulut nousevat lapsilla korkeiksi, vaikka ostoksissa tyydyttäisiinkin vain välttämättömimpään. Hyvin olennainen kysymys kuuluukin, onko järkeä leikata lapsilisää ja maksaa tuo leikkaus sitten toimeentulotuen kysynnän lisäyksenä takaisin?

Oppositio esitti hallituksen vastattavaksi välikysymyksen lapsilisien leikkauksesta ja perhepolitiikan linjasta. Mielestämme leikkauspäätösten kumuloituva vaikutus lapsiperheisiin on ilmeinen ja väärin. Erityisesti lapsiperheisiin osuvat monet muutkin päätetyt heikennykset, kuten energia- ja polttoaineverojen korotukset. Lisäksi kunnat ovat pakotettuja nostamaan palvelumaksujaan.

Kotihoidontuen pakkokiintiöinti puolestaan aiheuttaa sen, että talouden realiteetit ohjaavat monien perheiden lapset päiväkoteihin nykyistä aiemmin. Näin rajataan paitsi perheiden valinnanvapautta, nostetaan kuntien päivähoitokuluja.

En myöskään lämpene keskustelulle, jossa esitetään lapsilisän leikkausta parempituloisilta. Tuo keskustelu käytiin perusteellisesti 90-luvun laman aikana ja johtopäätös oli, ettei lapsilisä ole tulonsiirtoinstrumentti. Yhteiskunnassamme on kyllä riittämiin välineitä progressioon ilman, että sitä täytyy toteuttaa lapsien kautta. Lapsilisän ensisijainen ja alkuperäinen tavoite on tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitaloustyyppien välillä. Soisin sen pysyvän sellaisena ja säilyttävän ostovoimansa.

Keskusta esittää, että lapsilisän leikkausten perumiseksi hallitus luopuisi esimerkiksi kotihoidon tuen pakkokiintiöinnistä ja oppivelvollisuusiän nostosta.