Olen tyytyväinen, että ensi vuoden budjetissa yleisiltä kirjastoilta ei leikata määrärahoja huonosta taloustilanteesta huolimatta.

Ilonaihetta tarjoaa sekin, että vaikka kirjastoja on myös lakkautettu viime vuosina, kirjastoverkkomme on silti kansainvälisessä vertailussa edelleen erittäin laaja. 320 kunnan Suomessa on 787 pää- ja sivukirjastoa. Aina löytyy toki parannettavaa: kirjoista ja muista lainaustuotteista maksettavat lainauskorvaukset kirjailijoille, muusikoille jne. eivät ole meillä riittävällä, Pohjoismaisella tasolla.

Suomessa on ymmärretty jo pitkään niin tiedonsaannin kuin koulutuksen, mutta myös taiteen ja kulttuurin merkitys väestön tasa-arvon sekä hyvinvoinnin lisääjänä. Julkisin varoin kustannettu kirjastojärjestelmä on ollut erityisen oleellinen tiedon saatavuuden kannalta, mutta sitä kautta se vaikuttaa myös tasa-arvoistavasti mahdollisuuksiimme oppia ja sivistää itseämme olipa kyse sitten opiskelusta, sana-, sävel- ja elokuvataiteen harrastamisesta tai yleisemmin itsensä sivistämisestä. Kirjastojärjestelmä on kiistatta sivistyslaitoksemme tukipilari.

Suomi on kirjastojen kärkimaa paitsi verkoston laajuudessa, myös kirjastokäynneissä. Kävijämäärät elävät tosin laskusuhdannetta, mikä on saanut kirjastot panostamaan houkuttelevuuteen ja laajentamaan esimerkiksi palveluvalikoimiaan.

On toimipisteitä, joista saa lainata porakoneita, latureita tms. Oleskelutiloilla on yhä suurempi merkitys, ja viime vuonna kirjastoissa järjestettiin yli 20 000 tapahtumaa. Kun virikettä ja viihdettä on tarjolla niin sanotusti joka tuutista, kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa.

Unescon julkisen kirjaston manifestissa vuodelta 1994 julkiset kirjastot nähdään puolueettomina tiloina, jotka tarjoavat resursseja riippumatta kävijöiden taustasta. Kirjastojen perinteikkyydestä kumpuaakin tänä päivänä kenties tärkeämpi tehtävä kuin koskaan aiemmin: toimia epäkaupallisina julkisina tiloina.

Etelä-Savon uusin kirjastohelmi on Savonlinnan Joeli. En ole itse ehtinyt vielä katsastamaan tulokasta, mutta aikeissa on! Kun viihtyvyyteen ja esteettömyyteen on panostettu, kuten nyt on tehty, uskon että se vaikuttaa kävijämääriin kasvattavasti.

Olen itse käyttänyt aina kirjastoja. Lapsena etenkin kirjastoautoa sekä koulun kirjastoa, sittemmin myös eduskunnan kirjastoa. Nykyisin teen Joroisten kirjastossa varauksia uutuuskirjoihin, jolloin niitä tipahtelee luettavaksi pitkin vuotta. Jos kohdalle sattuu pikalaina, on myös pakko rauhoittua ja istua lukemaan kaiken kiireen keskellä. Se tekee hyvää mielelle!