KOMI: Ihmisoikeuksien toteutuminen parasta turvallisuuspolitiikkaa

Kansanedustaja Katri Komin (kesk.) mukaan kotimainen perus- ja ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen hyvä. Komi kuitenkin korostaa, että kehittämis- ja seurantatyö ovat tärkeitä niin sisäisen kuin ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan kannalta.

Hän pitää hyvänä, että ihmisoikeusselonteossa 2014 otetaan vakavasti etnisiin vähemmistöihin lukeutuviin tyttöihin ja naisiin kohdistettu vihapuhe. Naisten yhdenvertaisten oikeuksien täytäntöönpanoa valvovan YK:n CEDAW-komitean suosituksen mukaan Suomen tulisi vahvistaa toimenpiteitä, jotka ehkäisevät vihapuhetta.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomioita lasten ja erityisesti tyttöjen laajamittaiseen kiusaamiseen ja häirintään digitaalisessa mediassa ja internetympäristöissä.

– Se, että Suomessa asuvat Suomen kansalaiset tai sellaisiksi pyrkivät etnisestä tai uskonnollisesta taustasta sekä sukupuolesta riippumatta kokisivat sitoutuvansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuntisivat mielekkääksi tehdä työtä sen kehittämiseksi, on parasta turvallisuuspolitiikkaa, mitä Suomi voi sisäisesti harjoittaa.

Komi ei ollut täysin tyytyväinen hallituksen esitykseen Istanbulin sopimuksen ratifioinnista. Hän piti tärkeänä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tarkentavia kantoja sopimuksen täytäntöönpanoon. Se edellytti mietinnössään, että turvakotipaikkojen määrää nostetaan asteittain Euroopan neuvoston suositusten mukaiselle tasolle.

– Paitsi turvakotien vähäinen määrä, ongelma on myös se, että turvakodit jakautuvat alueellisesti epätasaisesti. Avopalveluihin eli niin sanottuun turva-asumismalliin resurssisyistä siirtyminen ei sekään ole optimi ratkaisu kaikille väkivallan uhan alla eläville. Turvakotien vahvuus on ympärivuorokautisessa henkilökunnassa ja vertaistuen saatavuudessa.

Komi toivoo, että näihinkin epäkohtiin puututaan, kun turvakotien rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle.