Amerikan mantereella on monenlaista hevoskulttuuria. Esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa (= Yhdysvallat = The United States of America = USA) puhutaan englantilaisesta ratsastuksesta, kun tarkoitetaan käytännössä tätä meille tutuinta ratsastustyyliä ja varustusta.

Lännenratsastus taas lienee kaikille vähintään vanhoista elokuvista tuttua. Se pohjautuu amerikkalaisilla karjatiloilla tehtävään työskentelyyn. Sieltä tulevat perusteet niin cowboyn kuin hevosenkin varusteille lajissa – vielä nykyisinkin. Tosin ratsastuskypärään on tänä päivänä viriteltävissä lännenlieri tai valittavissa suoraan turvacowboyhattu (vrt. turvaratsastuskypärä).

USA:sta löytyy myös vapauteen päästettyjen tai karanneiden kesyhevosten jälkeläisten muodostamia niin sanottuja villihevoslaumoja, joita mustangeiksikin vähän virheellisesti kutsutaan.

Amerikan mantereella on monenlaista hevoskulttuuria. Esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa (= Yhdysvallat = The United States of America = USA) puhutaan englantilaisesta ratsastuksesta, kun tarkoitetaan käytännössä tätä meille tutuinta ratsastustyyliä ja varustusta.

Lännenratsastus taas lienee kaikille vähintään vanhoista elokuvista tuttua. Se pohjautuu amerikkalaisilla karjatiloilla tehtävään työskentelyyn. Sieltä tulevat perusteet niin cowboyn kuin hevosenkin varusteille lajissa – vielä nykyisinkin. Tosin ratsastuskypärään on tänä päivänä viriteltävissä lännenlieri tai valittavissa suoraan turvacowboyhattu (vrt. turvaratsastuskypärä).

USA:sta löytyy myös vapauteen päästettyjen tai karanneiden kesyhevosten jälkeläisten muodostamia niin sanottuja villihevoslaumoja, joita mustangeiksikin vähän virheellisesti kutsutaan.

Maailmanympärimatkallani pistäydyin Alaskassakin (USA). Siellä työhevosella ratsastuksesta tuli mieleeni lapsuuden suomenhevosmaastoilut, kun hevosella ei ollut talvikelissä kenkiä ja oli vähän liukastumisvaaraa.

Kaliforniassa (USA) taas minulla oli aikomuksena osallistua samaisella reissulla Natural Horsemanship -klinikalle. Se oli kuitenkin peruttu ennen kuin noin puolen vuoden kuluttua rinkkamatkani alusta paikalle päädyin. Pääsin kuitenkin käymään kyseisellä ranchilla, jossa myös Robert Redfordia koulutettiin rooliinsa Hevoskuiskaaja -kirjasta tehtävää elokuvaa varten.

Lukioaikaan olin jo asunut vaihto-oppilaana maatilalla USA:n keskilännessä (Wisconsin). Siellä sain oman ensikosketukseni lännenratsastukseen.

Tuota vuotta seuranneiden vuosikymmenten kuluessa pääsin ratsastamaan USA:ssa esimerkiksi niin Manhattanilla, poolohevosella Kentuckyssa kuin väitöskirjani kenttämatkalla lännen karjatilallakin. Nautoja paimentaessa hevosen selästä käsin tai nuorkarjaa erotellessa tuntui, että ratsastuksella on todellakin tarkoitus.

Etelä-Amerikassa taas tutustuin aikanaan rinkkareissullani muun muassa gaucho-perinteeseen (vastine cowboylle), ankkapalloon (pato) ja olympiakävijän tapaan kouluttaa lapsioppilaita ratsastusharrastuksen saloihin.

Maailmanympärimatkalla hevostapaamisten – ja toisaalta nyttemmin väitöskirjahavainnointikohteiden – löytäminen vaati joskus enemmän ja joskus vähemmän salapoliisityötä. Onneksi internet ja kännykkä ovat kehittyneet oivaksi tiedonhaun välineeksi sitten rinkkamatkani!

PS. On kyselty väitöskirjani rahoitustilanteesta, joten tässäpä päivitystä: Väitöskirjatutkijan tehtäväni yliopistossa päättyi (ainakin tällä erää) kesäkuun lopussa ja apurahapäätökset olivat kielteisiä. Niinpä vietin heinäkuun iloisesti palkattomia "ylityövapaita" raskaan kevään jälkeen. Loppuvuotta en ehkä ihan yhtä hyvillä mielin säästöjä syöden... Apurahasamba siis jatkuu.