Keskusta julkisti tällä viikolla linjauksensa hajauttamisen tärkeydestä Suomen kuntoon laittamisessa. Keskusta tasapainottaisi alueellista kehitystä, jotta Suomeen saadaan tulevina vuosina tarvittavat 200 000 lisätyöpaikkaa.

Uskomme keskustassa hajautettuun kilpailukykyyn. Sen rakentaminen ruokkii elinvoimaisuutta ja tuottavuutta paremmin kuin Kataisen ja Stubbin hallitusten keskittämispolitiikka.

Viime vuosien lukuisat päätökset, kuten kuntien valtionosuuksien ja väylä- sekä koulutusrahojen leikkaaminen ja kohdentaminen, ovat eriarvoistaneet Suomen sisäistä kehitystä dramaattisesti. Päätökset ovat kiihdyttäneet muuttoliikettä suurimpiin kaupunkeihimme ja pakottaneet kunnat heikentämään palveluja sekä nostamaan kuntaveroja etenkin reuna-alueilla.

Kun muuttoliike on likipitäen yhdensuuntaista, kiinteistömarkkinat eriytyvät voimakkaasti. Kasvukeskusten ulkopuolella kiinteistöjen arvot laskevat, ja pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat hipovat pilviä. Kehitys heijastuu pankkien vakuusarvoihin. Tilanne voi olla kohtalokas esimerkiksi maalla asuville, kaupunkiin palveluiden perässä muuttoa suunnitteleville ikääntyville. Omakotitalo ei välttämättä käykään kaupaksi tai kelpaa lainan vakuudeksi.

Myös pienten paikkakuntien yrittäjille keskittämisen seuraukset ovat olleet kovat: yhdessä talouskriisin kanssa keskittäminen on vetänyt maton alta heistä monelta.

Vahva aluepolitiikka on ollut keskustan fundamentti koko olemassaolon ajan. Etenkin mediassa on toitotettu, kuinka entinen Maalaisliitto ajaa vain maaseudun asiaa.

Koska kestävä aluepolitiikka on koko Suomen etu, on ollut vaikea hyväksyä sitä, että keskusta kerta toisensa jälkeen leimataan kaupunkilaisen vihamieheksi. Aluepolitiikan tärkeyden tunnustamisessa on onneksi tapahtumassa käänne. Entistä useampi kaupunkilainenkin kyseenalaistaa hallitsemattoman muuttoliikkeen järkevyyden.

Korkeiden neliöhintojen lisäksi pääkaupunkiseutu joutuu jatkuvasti investoimaan palveluiden kustannuksella infraan pitääkseen ruuhkat jotakuinkin aisoissa. Samaan aikaan iso osa Suomen rakennuskannasta uhkaa jäädä käyttämättömäksi.

Myös globaali kehitys, ilmastonmuutos sekä vesi- ja ruokakriisit puhuvat hajautuksen ja koko maan asuttuna pitämisen puolesta. Kaupungistuminen ei ole luonnonlaki, eikä siitä ole saatavissa etua sen paremmin planeetalle kuin sen ihmisille.

Mitä keskustan ajama alueellisen kehittämisen tasapainotus sitten on? Yhdellä lauseella ilmaistuna valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa paikallis- ja aluetalouksista ponnistava luontaisten Suomen vahvuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

Tähän päästään, kun turvataan eriasteinen koulutus koko maassa, tehdään liikenneinvestointeja ja edistetään digitalisoitumista (esimerkiksi nopeat laajakaistayhteydet ja digitaalisten palvelujen edistäminen hankintalainsäädännöllä). Sote- ja muussa lainsäädännössä tulee turvata laadukkaat ja kohtuuhintaiset lähipalvelut.

Keskusta haluaa myös vahvistaa kuntien ja maakuntien kansanvaltaista päätöksentekoa aluehallinnollisella päätöksentekoelimellä. Keskushallintoa on vara keventää – esimerkiksi suurkuntahanke osoitti, kuinka putkihallinnolla voidaan pahimmillaan vaurioittaa valtion ja kuntien välistä suhdetta. Lisäksi haluamme raivata esteet alueellisten ja paikallisten kokeilujen tieltä, jotta saamme tietoa uudistusten käytännön toimivuudesta.

Keskusta esittää, että uuden hallituksen johdolla tehdään puolueiden sopimus koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä osana laajempaa yhteiskuntasopimusta. Meillä ei ole vara hukata luonnonvara- ja biotalouden potentiaalia eikä kotimaisesta energiasta saatavaa kilpailuetua. Joka puolella Suomea täytyy voida yrittää!

Tasapainoisesti kehittyvä, työllistävä ja turvallinen Suomi takaa myös sen, että jokaisella meistä on aidosti vapaus valita, minne kotinsa ja elämänsä perustaa.