Kuluneella viikolla eduskunta antoi hyväksyntänsä vaalikauden viimeiselle valtion talousarvioesitykselle, eli budjetille. Hallituksen reilun 50 miljardin euron hintalappua kantavien päätösten jälkeen eduskunnalle jäi noin 55 miljoonan euron jakovara. Siitä ison osan valtiovarainvaliokunta kohdensi liikenne- ja viestintäministeriön tarpeisiin sekä pk-yritysten kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen.
Savolaisittain pientä tyytyväisyyttä herättää vt 23 Varkaus-Karvio -osuudelle myönnetyt 7 miljoonaa. Savonlinnan syväväylä (tosin ilman rautatiesillan rakentamista!) löytyi jo varsinaisesta budjetista. Valitettavasti tierahojen jatkuva leikkaus on näkynyt pitkään seutu- ja yhdystieverkossa. Nyt säästöjä on jouduttu suuntaamaan myös pääteille, mikä on heikentänyt esimerkiksi vt 5:n kuntoa niin, että nopeusrajoituksia on pakko alentaa paikoin.
Liikenneinfrastruktuuri tarvitsee uusia rahoitusmalleja. Keskusta esittää edelleen vaihtoehtobudjetissaan Valtion Infra Oy:n perustamista. Liikennerahasto saisi pääosan rahoituksestaan määrärahoina valtion talousarviosta, mutta myös esimerkiksi eläkeyhtiöillä olisi mahdollisuus sijoittaa veroparatiisien sijaan näihin kotimaista työllisyyttä ja kasvua edistäviin hankkeisiin. Kansalaiset voisivat puolestaan laittaa pankkitileillä tuottamattomana makaavaa rahaa kasvamaan korkoa osallistumalla obligaatioiden muodossa.
Olemme myös esittäneet Eurovinjetti -järjestelmän käyttöönottamista, jotta Suomi voi ryhtyä laskuttamaan
ulkomaista raskasta liikennettä tiestön käytöstä. Kerätyt maksut korvamerkittäisiin ja ohjattaisiin tiestön parannukseen ja ylläpitoon.
Keskustan vastalauseessa korostuu talouskäänteen aikaansaaminen ja isot ratkaisut. Yhdellä budjetilla Suomen suuntaa ei muuteta, kun politiikka on alun alkaenkin ollut väärää.
Suomen sisäistä kehitystä ovat kasvavasti eriarvostaneet hallituksen tällä vaalikaudella tekemät lukuisat päätökset, kuten kuntien valtionosuuksien leikkaaminen. Leikkaukset ovat pakottaneet kunnat heikentämään palveluja ja nostamaan kuntaveroja etenkin reuna-alueilla. Yhdessä kuntauudistuksen aikaansaaman sekasorron kanssa ne ovat vieneet kunnilta edellytyksiä elinkeinopolitiikkaan ja muuhun kehittämiseen. Tuoreessa budjetissa hallitus päätti lakkauttaa myös maakunnan kehittämisrahan.
Yksi keskustan esittämistä isoista ja kauaskantoisista ratkaisuista on laaja yhteiskuntasopimus, jossa sovitaan sellaisista uudistuksista, joilla työllisyyttä ja taloutta parannetaan pidemmällä ajanjaksolla. Kasvun vauhdittajaksi keskusta on esittänyt kasvurahastoa.
Pienten ja keskisuurten yritysten kannusteita investoida ja työllistää on kiire lisätä. Näitä ovat esimerkiksi yrittäjävähennys, investointien vapaa poisto-oikeus, kotitalousvähennyksen ehtojen parantaminen ja tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yrittäjyyttä vaikeuttavaa byrokratiaviidakkoakin on vara harventaa.
Suomi saadaan kuntoon, kun tätä pitkäjänteistä kehittämistyötä ei rajata vain yhdelle tai kahdelle alueelle, vaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseksi parannetaan koko Suomessa.
