Keskusta

Komin kynästä viimeisimmät

Runoillaanko meillä liian vähän?

Share |

Perjantai 27.6.2014 klo 10:09


Taiteen perusopetuksessa sanataiteen opetuksen asema on heikko. Ainoastaan Vantaan sanataidekoulu saa opetustuntiperusteista valtionosuutta. Sielläkin on toistaiseksi mahdollista suorittaa vain yleinen oppimäärä.

Sanataideopetusta annetaan kyllä lisäksi yli kymmenellä paikkakunnalla, lähinnä kaupungeissa. Niissä toimitaan projektirahoituksen turvin. Kunnat voisivat toki myös tukea paikallisesti toiminta-avustuksilla tai tekemällä uusia taiteen perusopetussopimuksia, mutta tässä taloustilanteessa uutta on vaikea saada alkuun.

Mistä tiedän tämän? Taiteen perusopetuksen puolesta oli lähetystö tapaamassa kansanedustajia eduskunnassa toukokuussa. Heillä oli mukanaan nuoria kertomassa siitä, mitä tavoitteellinen harrastaminen on heille antanut lapsuudesta aikuisuuteen. He olivat eri taiteenlajeja opiskelleita – tanssia ja musiikkia ainakin. Osalle heistä kyseisestä taiteesta oli tulossa ammatti, toisilla se jatkui mieltä piristävänä harrastuksena.

Sukulaislapsiani on opiskellut kuvataidepuolta ja jotain heidänkin taipaleestaan olen kuullut. Joroisissa oli aikanaan käsityöpuolen opetusta, mutta se on ymmärtääkseni nyt jouduttu lopettamaan.

Itse satuin netin kautta löytämään viime syksynä aikuisille tarkoitetun Rohkeasti runolle -iltakurssin Vantaan sanataidekoulun järjestämänä. Vaikken kaikille neljälletoista kurssikerralle vuoden aikana työesteiden vuoksi päässytkään, oli mahtavaa pitkästä aikaa runoilla! Kurssin päätökseksi työstimme antologian ”samaa mieltä ja ukkosia” novelliryhmän kanssa.

Nyt yritän pitää yllä tuota uudelleen viritettyä kipinää, löytää aikaa luovuudelle vaikka vähän väkisinkin. Ei kuulemma kannata jäädä inspiraatiota odottelemaan! Ja monien harjoitusten kautta sen kyllä huomasimmekin, että runoa voi synnyttää mitä erilaisimmin tavoin…

Virkistävää kesää kaikille!