Oppositiopuolueet esittelivät vaihtoehtonsa hallituksen rakenne- ja budjettipäätöksille kaksi viikkoa sitten. Keskustan vaihtoehto ei keskittynyt vain ensi vuoden budjettiin, vaan 8-10 vuoden aikaperspektiivillä tapahtuvaan suunnanmuutokseen.

Kestävyysvajetta ei kurota umpeen leikkaamalla kehitysyhteistyövaroja – joka näytti olevan toisen oppositiopuolueen kärkiviesti eduskuntakeskustelussa – saati veronkiristyksillä tai siirtelemällä kuntarajoja. On satsattava voimallisesti työllisyyteen ja talouden kasvuun.

Jos onnistumme luomaan 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuodessa, saamme taloutemme huomattavasti parempaan kuntoon. Keskustan mielestä valtion tulee ottaa tässä tavoitteessa merkittävä rooli.

Keskusta esittää, että valtio myy ei-strategisia osakeomistuksiaan ja sijoittaa ne uuden kasvun rahastoon. Hallituksen budjetista löytyy kasvurahasto, mutta se on miniatyyri keskustan ehdotukseen nähden. Keskusta haluaa 3-5 miljardin rahaston, johon valtion lisäksi sijoittaisivat eläkerahastot sekä yksityiset tahot.

Rahastolla valtio voi merkittävästi edesauttaa teollisuuden rakennemuutosta, yritysten kasvua ja siten myös työpaikkojen syntyä. Yritysten käyttöpääoman saanti on pitkälle tyrehtynyt pankkien kiristyneen lainanantopolitiikan vuoksi. Meillä on maailman parhaita teknologioita, mutta liian usein innovaatiovaihetta seuraavaa kaupallistamisvaihe jää vaille rahoitusta karaten ulkomaille. Kun esimerkiksi biopolttoaineprosessista pitäisi tehdä kaupallinen pilotti, ne tehdään usein Suomen rajojen ulkopuolella ulkomaisella rahoituksella.

Paitsi kotimaista pilotointia ja demonstrointia, voidaan rahastosta rahoittaa myös niin perhe-, kasvu- kuin alkavia yrityksiäkin toimialaan katsomatta. Erityisesti perheyritysten, joilla on merkittävä rooli työllistäjänä kotimaassa, rahoitusmahdollisuudet ovat nykyisellään rajoitetut, koska ne haluavat säilyttää yhtiönsä omistuksen perheessä. Rahaston lisäksi Finnveran takausvaltuuksien lisäyksellä olisi positiivinen vaikutus rahoituksen saantiin.

Keskustan toinen suuri työllistävä esitys on Valtion Infra Oy:n perustaminen. Se toteuttaisi suuria väyläinvestointeja, jotka ovat valtion rahanpuutteen vuoksi jäissä.  Kun väylät eivät ole kunnossa, talous näivettyy edelleen. Liikennehankkeiden lisäksi yhtiö huolehtisi bioenergian terminaaliverkoston perustamisesta.

Se voisi hankkia omistukseensa myös Fortumin sähkönsiirtoverkon, ettei se päätyisi ulkomaisiin käsiin. Piensijoittajille infrayhtiö olisi turvallinen sijoitusvaihtoehto, jossa maksettaisiin pankkitalletuksia parempaa tuottoa.

Keskusta esittää myös välittömiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkatuen sekä kotimaisia energiamuotoja suosivia veroratkaisuja. Fossiilista polttoaineista on siirryttävä biotalouden aikaan.

Nyt tarvitaan keskustan kasvu- ja työllisyyslinjaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja rakenteen pikaista uudistamista keskustalaisin eväin maakuntamallin pohjalta.