Yrittäjyys

 (kuvaaja Vesa-Pekka Kangaskorpi)

Yrittäjyydellä ja yhteisvastuulla eteenpäin

On tärkeätä, että talouskasvua ja työpaikkojen syntyä vauhditetaan, jottei leikkauslistoilla hurjimpien kilpailevien puolueaktiivien esittämät kolmanneksen leikkaukset ole todellisuutta. Työ luo tulevaisuutta ja hyvinvointia, sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.

Listaamattomien yritysten osinkotulojen verohuojennusta voitaisiin laskea, mutta sen kannustavuuden vuoksi sitä ei kannata poistaa. Yhteisöveron suuresta laskusta en ole kovin innostunut. Usko täytyy silloin olla kova sen mm. investointeja ja työllisyyttä lisäävään vaikutukseen, jotta siihen kannattaa mennä.

Sen sijaan innovaatiovähennyksestä olen puhunut jo aiemmin. Olen varma että siihen löytyy sopiva malli, joka kannustaisi kasvuyrityksiä myös kehittymään.

Pääomatuloverokannan nosto ei tuo rutkasti lisärahaa, mutta tehdään. Vaikka jättäisinkin pienimmät osinkotulot verottomiksi ja lisäisin suurosingonsaajien verotaakkaa. Progressiivisuus ei sen sijaan sovi helposti muihin pääomatuloihin.

Joidenkin mahdollisuus hajauttaa pääomatuloja ajallisesti ja perheenjäsenten kesken tekisi siitä epäreilun. Lopulta voisi olla niin, että osa voisi verosuunnittelulla vähentää veronsa minimiin ja tavallinen yksinelävä kansalainen olisi ainut korotuksen maksaja.

Osaava ja hyvinvoiva työntekijä sekä yrittäjä

Yrittäjän ja hänen perheenjäsenensä työttömyysturvaa on parannettu ja yrittäjälle syntyy oikeus osittaiseen hoitorahaan. On oltava mahdollista yhdistää perhe ja työ hyväksi elämäksi. Kaikissa elämänkaaren eri vaiheissa.

Vanhemmuudesta johtuvia kustannuksia on edelleen tasattava eri keinoin. Naisvaltaisten pienyritysten painolastia on tarpeen keventää. Tällöin parannetaan samalla nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla.

Työssä jaksamisesta puhutaan paljon. Pitäisikö meidän sen sijaan puhua innostuksesta työssä? Ja - työtä ei tarvitse rakastaa, ihmiset ovat sitä varten!

On tärkeätä että johtamis- ja alaistaidot vahvistuvat suomalaisessa työelämässä. Siitä voi monesti olla kiinni se työhyvinvointi, puolin ja toisin. Lisäkoulutusta useimmat kaipaavat työssänsä ja haasteetkin ovat yleensä vain innostavia.

Osaava, hyvinvoiva työntekijä ja yrittäjä on motivoitunut sekä sitoutunut yritykseen ja työhönsä. Avoimuus tiedottamisessa auttaa työilmapiiriä. Osatyökykyisten saaminen työmarkkinoille ja esim. kehitetyn osasairauspäivärahan käyttö laajemmin ovat tulevaisuuden haasteita.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa suomalaisen hyvinvoinnin takaajana. Sukupolvenvaihdosten edistämiselle on pysyvää tarvetta.

Asenne yrittäjyyteen

Yrittäjyyden edistäminen on myös sisäisen yrittäjyysasenteen kehittämistä jo lapsista lähtien. Se on kokonaisvaltainen toimintatapa, jolla yksilö ottaa vastuuta teoistaan ja tapahtumista ympärillään. Sitä voi opettaa ja siihen voi kasvaa. Jokaisesta ei silti tule yrittäjää. Mutta jokaisesta voi tulla yrittäjäasenteella toimiva työntekijä ja oman elämänsä organisaattori.

Naisyrittäjien määrää on tarkoituksellista edelleen pyrkiä nostamaan ja yrittäjien byrokratiaa on edelleen vähennettävä. Eli kun harmaan talouden torjuntaan laitetaan lisää paukkuja ja lainsäädäntöä kiristetään, se ei saa vaikeuttaa pienyrittäjän arkea kohtuuttomasti.

Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotuet ovat tarpeen. Jos niitä koetaan olevan liikaa markkinoilla, kehitettäköön ja koottakoon järjestelmää niin, että se kohdistuu niille jotka ei vain niitä tarvitse, vaan jotka myös tuottavat niille suurimman lisäarvon.

Investointitukia tarvitaan myös, etenkin maakunnissa ja pitkien matkojen päässä vientisatamista. Myös vientiponnisteluja on tuettava. Mutta tehtäköön sekin entistä tehokkaammin.

Yhteistyössä voimaa

Tarvitsemme pitkäjänteistä luottoa toisiimme. On oltava valmis tekemään parin hallituskauden ohjelma, jolla tästä päästään taas ylijäämäisiin budjetteihin, hallitusti.

Työnteon on oltava aina kannattavaa. Meidän on huolehdittava osaamisen, työn ja yrittämisen edellytyksistä koko maassa. Työllisyysastetta on taas pitkällä aikavälillä tavoiteltava kohti 75%.

Samalla on hyvä, että on käynnistetty valmistelu kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi BKT:n rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa.

Jotta Suomi selviää, sen edellytyksenä ovat kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen (alusta, keskeltä, lopusta) ja työtä lisäävät uudistukset. Samalla tarvitaan verotuksen uudistamista verotulojen lisäämiseksi ja tietenkin menokuria.

Yritysten kasvu, kasvuyrittäjyys ja uusien yritysten synty ovat keskeisimpiä kansantalouden hyvinvoinnin lähteitä. Yrittämisen esteitä on edelleen raivattava ja sisäistä yrittäjyyttä kasvatettava!

Takaisin vaalisivuille tästä.