Keskusta

Komin kynästä viimeisimmät

Share |

Maaseutu

rypsimaaseutu.jpg

Mitä maalle kuuluu?  

Etelä-Savon pinta-alasta suurin osa on maaseutua, ja hyvä niin. Se on meidän vahvuutemme, josta meidän pitää osata ammentaa. Maaseudun voimavarat ovat merkittäviä koko maan menestykselle, kun niitä käytetään kestävästi.
 
Jatkossakin on pidettävä kiinni aluepolitiikan käsitteestä. Meidän pitää kyetä rakentamaan entistä toimivampaa yhteistyötä maaseudun ja kaupunkien välillä. Maa- ja metsätalousmaalle ei tarvita kiinteistöveroa.
 
Suuri osa maamme yrityksistä sijaitsee maaseudulla ja myös uusia syntyy erityisesti kaupunkien lähialueille ja ydinmaaseudulle. Jotta näin voisi jatkossakin tapahtua, on niin väylä- kuin tietoliikenneinfran oltava kunnossa. Myös erilaisia yhteistyöverkostoja ja neuvontaa tarvitaan.
 

Uusiutuvaan energiaan satsattava Suomessa

Maakunnassamme on voimakas tahto Punkaharjun bioetanolitehtaan käynnistämiseksi pitkällisten valmistelujen jälkeen. Siinä yhdistyisivät uusiutuva energia ja biopolttoaine sekä huoltovarmuuteemme liittyvä valkuaisrehun saatavuus. Biokaasulaitosten rakentaminen ei ole lähtenyt niin ripeästi käyntiin kuin viime vaalien alla toivoin, mutta on meillä yksi Etelä-Savossakin Juvalla käynnistymässä.
 
Elävä maaseutu erilaisine ihmisineen ja yrityksineen on huoltovarmuutemme ja ruokaturvamme takuu. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat, kykenevät ja haluavat! Meillä tulee jatkossakin olla oikeus tuottaa suomalaista, turvallista, alkuperältään jäljitettävää ruokaa.
 

Metsiä ei saa unohtaa

Tällä vaalikaudella on tehty metsiin liittyviä päätöksiä enemmän kuin aiemmilla kausillani yhteensä. Jatkossa on tärkeä saada kaikki hyöty irti uusista toimintatavoista ja pystyä palvelemaan yhä uusia metsätilallisia myös neuvonnan kautta siten, että sekä talousmetsien että muulla käytöllä olevien metsien tarpeet tulevat hoidettua hyvin. Sukupolvenvaihdoksiin tulisi varautua ajoissa sekä siirtää kiinnostusta ja osaamista nuoremmille.
 
Metsäteollisuuden murroksesta huolimatta hyvin hoidettu metsä on edelleen myös sijoituskohde. Puumarkkinoiden toimintaa on tarpeen pyrkiä kehittämään. Myös Kemera-varojen taso on saatava oikeaksi, ettei vuosittaista siirtorumbaa tarvita. Myrskytuhojen vaatima lisäraha on löydyttävä Etelä-Savoonkin.
 
Puutuoteteollisuudessa ja puurakentamisessa on kehittämisen varaa. Uusia kasvun lähteitä tarvitaan rinnalle, mm. uusiutuvat puukuidut tai sellukuidun nanokuitutuotteet luovat lisää mahdollisuuksia.
 

Lomitus osa työhyvinvointia

Maatilojen rakennemuutos on tapahtunut lyhyessä ajassa Etelä-Savossakin. Viljelijöiden jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat yhä akuutimpia tänä päivänä tilakokojen suurentuessa tai tilojen monipuolistaessa toimintaansa. Maakunnassamme kehitetty Voimavarariihi on hyvä palvelu tähänkin tarkoitukseen. Sen avulla voidaan pysähtyä miettimään missä voimavarojen rajat ovat ja entäs sitten jos jotakin tapahtuu ja mikä olisi hyvä muutossuunta.
 
Mm. hevostilojen lomaoikeuteen tarvittavan hevosmäärän alarajan oikeudenmukaistaminen (12-> 8) onnistui vasta tällä vaalikaudella. Useampaa karjatilallista koskettavat 2 lisälomapäivää, jotka hallitusohjelmaneuvotteluissa jo sovittiin.
 
Nyt on keskityttävä lähivuosina saamaan lomituksen laadullisia asioita eteenpäin, palvelusuunnitelmien teko ja lomittajien täydennyskoulutus yhtenä. Jos varaa on, lasten hoitoon liittyvä sijaispalvelumaksun kohtuullistaminen olkoon ensimmäisenä työn alla.
 

Kannattavuushaaste jatkuva

Ympäristötukijärjestelmään kohdistuvat kovat paineet ja odotukset eivät ole laantuneet, vaan yhä enemmän odotetaan tulosta aikaiseksi siltäkin saralta. Sulkavalla on mm. suunnitteilla yksi Suomen laajimmista maatalouskosteikoista. MYTVAS-tutkimus kertoo että ympäristötuen vaikutuksia alkaa näkyä, mutta koska muutokset ovat hitaita, odottaakin pitää malttaa.
 
MAKERA:n rahoituspohjasta on pidettävä huolta seuraavallakin hallituskaudella. Tilusjärjestelyiden jatko on turvattava. Vesihuolto ja ympäristötyömomenteille on löydyttävä riittävät varat, jotta maaseudun vesihuolto toimii ja keskitetyt järjestelmät saadaan sinne missä ne ovat hyödylliset.
 
Kannattavuusongelmat kärjistyvät maatiloilla aina silloin, kun tuotantopanosten hinta nousee ja tuotteen hinta ei seuraa mukana. Koska tuottajan asema nykymarkkinaketjussa ei ole vahva, on esitetty Britannian mukaista kauppa-asiamiesjärjestelmää meillekin. Tutkimisen arvoinen juttu. Työtä on vielä seuraavan EU-rahoituskauden päätösten paimentamisessakin niin maatalous- kuin aluepolitiikan osalta! 
 

Maaseudulla elämisen oikeus

Miten sitten pitää maaseutu elävänä ja vireänä? Kaikki lähtee tietenkin meistä ihmisistä. Siksi onkin tärkeää, että valtiokin tukee juuri sitä toimintaa, jolla on merkitystä jokaiselle maaseudulla asuvalle. Tälle vuodelle valtionvarainvaliokunnassa ohjasimme lisäpanostuksia mm. maaseutuneuvontaan, 4H:lle, kylätoimintaan sekä lähi- ja luomuruoalle.
 
On selvitettävä pikaisesti, mitkä palvelut olisivat Suomessa määriteltävissä yleishyödyllisiksi palveluiksi maaseudulla, joita ei kaupallisesti synny. Samalla pitäisi ratkaista miten nämä palvelut rahoitetaan.
 
Tarvitaan sekä kolmannen sektorin tarjoamia palveluita sekä vanhaa kunnon yhteisöllisyyttä maaseudun asukkailta. Maaseudun ja kaupunkien yhteiselo luo tulosta. Tuottaahan maaseutu jo nyt muulle yhteiskunnalle mm. palveluja, erilaisia tuotteita, työvoimaa ja tietenkin puhdasta ruokaa.
 
Maaseudulle on annettava mahdollisuus – maaseutu ja kaupungit yhdessä eteenpäin!

Palaa takaisin vaalisivuille tästä.